› Keskustelut › Metsänhoito › Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 6,461 - 6,470 (kaikkiaan 9,344)
1 2 3 … 646 647 648 … 933 934 935

  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Lähetetty: 16.1.2020, 22:35

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

    Tekijä
    risuparta
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • A.Jalkanen 29.10.2023, 09:45

    Puiden kunnon havainnointi auttaa metsätuhojen ennakoinnissa.

    https://www.metsaan-lehti.fi/blogi/kuollut-puu-on-hyva-kaksoisagentti.html?

    A.Jalkanen 1.11.2023, 09:48

    Suomen luonnon vointia kuvaavia mittareita voi tutkailla verkkopalvelussa.

    https://luonnontila.fi/

    Kurki 1.11.2023, 22:04

    https://luonnontila.fi/indikaattorit-elinymparistoittain/tunturit/

    Suomen tunnetusta lajistosta 3,9 prosenttia esiintyy joko tunturipaljakalla tai tunturikovikoissa. Näistä jopa 35 prosenttia on luokiteltu uhanalaisiksi.

    Mitähän tälläkin tiedolla pyritään saavuttamaan?

    Nämäkin Tunturipaljakoiden uhanalaiset paria lajia lukuunottamatta ovat Käsivarren Erämaa alueella, joka on suojeltu saamelaiskulttuurin ja  luontaiselinkeinojen säilyttämiseksi. Ei kai silloin voi poronhoitoa syyttää uhanalaisuuden aiheuttamisesta.

     

     

    A.Jalkanen 1.11.2023, 22:12

    Porot ovat syänt ne muualt ja vuan rippeet jälel Käsivarres. Nääs.

    Kurki 2.11.2023, 09:48

    Tarkistin parin lajin tilanteen.

    Jäkäliä ei ole hävinnyt tunturipaljakoilta.

    Perhosia on hävinnyt pari.

    – Tunturikoisa (RE), havantoja yhteensä 14 kpl vain Kilpisjärveltä, vuosilta 1934/ 8kpl, 1936/ 1kpl ja 1936/ 4kpl.

    https://fi.wikipedia.org/wiki/Tunturikoisa

    -Hakasyökkönen (RE), viimeinen havanto 1891 Rovaniemen ympäristöstä, häviämisen syy tuntematon.

    A.Jalkanen 2.11.2023, 10:48

    Parempi analyysi on tarpeellista. Käsivarren alueella on se Kilpisjärven monimuotoisuuskeskittymä joka johtuu siitä, että Skandivuoristo erikoiskivilajeineen ulottuu siinä Suomen puolelle.

    Punaisen kirjan laatijoilla on kuitenkin oletettavasti ollut maan paras osaaminen käytössään. Sekään ei välttämättä riitä. Tiedekulman monimuotoisuuskeskustelussa kävi selkeästi ilmi, että jotkut lajiryhmät tunnetaan paremmin kuin toiset. Linnut ja kasvit selvästi paremmin kuin hyönteiset ja sienet puolestaan todella heikosti.

    Avohakkuu mainittiin sienten uhkatekijänä. Sieniä on kahdenlaisia: mykorritsasieniä jotka elävät puiden kanssa symbioosissa ja saprofyyttisiä lahottajasieniä. Mykorritsasienet kärsivät puiden poistosta joten jatkuvapeitteisyyden lisääminen hyödyttää niitä. Mikroilmaston muutos on myös vähäisempi poimintahakkuussa.

     

    Timppa 2.11.2023, 11:26

    Mykorritsasienet kärsivät puiden poistosta joten jatkuvapeitteisyyden lisääminen hyödyttää niitä. Mikroilmaston muutos on myös vähäisempi poimintahakkuussa.

    Eikö sama vaikutus mykoritsaan ole poistetaan puut poimimalla tai aukosta.

    Eikö jaksollisten puiden hyvä kasvu lisää mykoritsoja.

    Havainnot jaksollisten taimikoiden hyvästä kasvusta kertovat, että maasta löytyy tarpeeksi mykoritsoja.

    Onko mikroilmaston muutos aukossa hyvä vai paha asia, koska boreaalinen havumetsä uudistuu aukkojen kautta ja niiden  taimet ja muu kasvullisuus voivat hyvin.

    Ovako siis väitteet avohakkuiden uhkista satua, jota esittävät tahot, jotka eivät pidä aukoista?  Onko tiedeyhteisö tosiaankin joutunut jonkin ihmeellisen luontouskonnon aivopesemäksi?

    A.Jalkanen 2.11.2023, 11:39

    Mykorritsasienet ilmeisesti häviävät aukolta koska ne ovat puista riippuvaisia: ilman puita ei ole sieniäkään. Se on sitten eri asia – ja varmaan puutteellisesti tunnettu – että onko avohakkuu lisännyt joidenkin sienten uhanalaisuutta ja onko taimien (istutettujen tai kylvettyjen) kasvulle tai luontaiselle uudistumiselle haittaa siitä että maassa ei ole sientä tarjolla. – Voin koettaa kaivaa jos jotain tutkimusta löytyisi.

    Timppa 2.11.2023, 12:07

    Ei tarvita tutkimusta onko aukosta taimien kasvulle haittaa.  Senhän näkee, kun katsoo miten aukkojen taimet kasvavat verrattuna metsässä olevien  kasvuun

    Sieniä tulee tietysti taimen mukana.   Mutta myös siemenestä alkaa aukkoon kasvaa uusia puita, mikä todistaa, etteivät sienet ole maasta kuolleet.

    Sieniä on kaikkialla ja niillä sekä puilla on ihmeellinen vuorovaikutus, joka mahdollistaa puiden kasvun.

    Tämä aukkojen sienien häviäminen  on taikauskoa, jota levittävät aukkojen vastustajat.

    Visakallo 2.11.2023, 12:39

    Viime vuosina on meilläpäin kaikkein parhaiten löytynyt sieniä entisiltä kannonnostoalueilta kasvavista nuorissa kuusikoissa ja koivikoissa.

Esillä 10 vastausta, 6,461 - 6,470 (kaikkiaan 9,344)
1 2 3 … 646 647 648 … 933 934 935