Luontaista metsänhoitoa (sukkessio) voidaan toteuttaa tehostettunakin. Siemenpuualueet voidaan muokata mullokselle, kylvää ja vielä täydennysistuttaa. Mutta onko tarkoituksen mukaista ja onko jaksottaista vai jatkuvaa kasvatusta. Luetaan jaksottaiseen metsänhoitoon. On muuan vaihtoehto, poimintahakkuut ja pienaukot, jotka nekin usein kaipaavat muokkausta ja täydennysistutusta ja luetaan jatkuvaan kasvatukseen. Onhan tämä metsänhoito hupaisaa, samat puut jaetaan kahteen eri leiriin.  Jaksottainen metsänhoito puolustaa paikkaansa, mutta osaa ne metsän puut kasvaa ilman tehokasta ohjaustakin. Ihanne tilanteessa ei tarvitse kuin pientä ohjausta.

Aivan kuten, jos sukkessio ei liity metsänhoitoon, myös kliimaksi on tarpeeton. En tavoittele luonnon metsiä, riittää metsänhoidon luokitus. En kaipaa samoja puita samaan metsään, sillä metsänhoito on aina toiminut, ilman erilleen luokitusta.

Kuin myös, metsänhoito on aina toiminut hoitotavasta riippumatta samassa metsässä. Oli metsäviisaan malli, luopua tästä ja laittaa sulkuun. On nyt avattu, mutta ei toimi toivotulla tavalla. Pidetään muusta metsänhoidosta erillään ja sen päällekkäiset osat, omitaan jaksottaiseen metsänhoitoon.

Jatkuva kasvatus toimii edelleen ennen sulkua totutulla tavalla. Ne metsät eivät olleet nykyisiä hoitamattomia, hoitoa vaille jääneitä metsiä, ei myöskään nykyisiä jk suositusten mukaisia metsiä. Lisäävät hoitorästejä ja hoitamattomina alentavat metsien tuottoa ja muita tavotteita.

Sori, jatkuvan kasvatuksen ketjuun kuuluu, mutta myös monimuotoisuudesta kerrotaan. Hoitamattomat metsät ja ristiriita hoitotavoista alentavat nekin monimuotoisuuden tavoitetta.