› Keskustelut › Metsänhoito › Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 6,441 - 6,450 (kaikkiaan 9,344)
1 2 3 … 644 645 646 … 933 934 935

  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Lähetetty: 16.1.2020, 22:35

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

    Tekijä
    risuparta
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Gla 25.10.2023, 06:34

    Timppa: ”Siitä tulee lopulta kuusikko, jossa kasvaa joku vanha mänty.  Ei siis sekametsää.”

    Ei metsän kehitys pääty kuusikkoon. Sinnekin tulee isompia tai pienempiä tuhoja, jolloin puusto uudistuu. Riittävän isoon reikään tulee lehtipuuta, pienempään kuusta. Toki paljon hitaammin kuin mihin metsätalouden harjoittaja on tottunut, mutta tulee kuitenkin.

     

    mehtäukko 25.10.2023, 07:04

    Mutta mihin metsätalouden harjoittajalla ei ole osuutta tai nautintaa, ei niitä kannattane hyvin pohdiskellakaan? Siihen mihin pystyy vaikuttamaan tai jatkumossa on tekijöilleen positiivista merkitystä ovat ohjelmissa etusijalla.

    A.Jalkanen 25.10.2023, 07:15

    Luonnonmetsien kehitystä ja uudistumista tutkimalla opimme miten luonto toimii. Tästä tiedosta voi olla meille hyötyä talousmetsien hoidossa.

    Gla 25.10.2023, 07:33

    Totta. Tarkkana pitää kuitenkin olla, milloin ja miksi talousmetsää verrataan luonnontilaiseen metsään. Metsätaloutta kritisoivat käyttävät tätä vertailua helposti aseenaan, vaikka talousmetsän ei tarvitsekaan olla luontaisen kaltainen. Se ei silti tarkoita ns. puupeltoa, riippuen toki puupellon määritelmästä.

    e-salo 25.10.2023, 07:36

    Suomessa on hyvä kokoelma kansallispuistoja eri puolilla maata. Monet ovat olleet kansallispuistoina niin pitkään, että ihmisen toiminnasta metsiin ei juuri ole jälkeä. Niissä voi hyvin tutustua metsäluonnon monipuolisuuteen.

    Mottikouluaikana kävimme Hyytiälässä kiertämässä aivan upean kierroksen suoalueella, joissa oli luonnontilassa erilaisia suotyyppejä. Eos onko tuota enää olemassa, ja voiko sinne kuka tahansa mennä.

    Jovain 25.10.2023, 07:45

    Timppa jk metsä ei ole tasarakenteista, vaan on erirakenteista ja on luontaisesti uudistettuna/uudistuneena sekametsää. Isomman tuhon kohdatessa tai isompaan aukkoon uudistettuna, on erirakenteista ja on sekametsää. Ja ”mikä on pienialainen uudistuminen”.  Olet asian ytimessä, ei voi olla metsälain ja mh. suositusten mukaista, uudistuuko vai eikö uudistu? Metsänhoito ei voi olla olettamusten varassa.  Toimii tämäkin, mutta on kuitenkin syytä varmistua siitä, että kehityskelpoinen taimisto tai nuori metsä on valmiina. Tai varmistua ainakin siitä, että luontainen uudistuminen on mahdollista.

    Nostokoukku 25.10.2023, 15:11

    Ajat muuttuvat. Sattui kirjahyllystä käteen Arvid Borin 1904 julkaistu kirja Metsäoppi. Kirjassa oli sivukaupalla tekstiä ”vesiperäisyyden” torjunnasta. Useilla havainnepiirroksella neuvottiin ojitusta ja etenkin lähteiden kuivatusta jotta kylmä pohjavesi saadaan pois hidastamasta turvemaan kuivamista.

    Timppa 25.10.2023, 18:58

    Usko vain Jovain, että sekametsä syntyy vain  aukkoon  ja tasakokoisena vain  ihmisen aikaansaamana.  Minulla on  referenssikohteita niin  sekametsästä kuin  sekametsän muuttumisesta kuusikoksi.  Tietysti luonnossa kaikki ei koskaan ole täysin mustavalkoista, mutta näin yleensä tapahtuu.

    Siinä olen samaa mieltä, että taimikko pitää olla, jos toivoo luontaista uudistumista. Tietysti poislukien siemenpuuhakkuut maan pinnan muokkaamisineen, mikä joskus onnistuu, muttei suinkaan aina.

    e-salo 25.10.2023, 21:08

    On joillakin alueilla tasaikäisiä manty-koivu sekametsiä, esim isojen järvien saarissa usein.Ei niissä ihminen ole sen kummemmin syntymistä edistänyt kuin mitä myohemmin on harventanut koivuja halkopinoon. Tuossakin on tapauksessa on kaksi valovaatimuksiltaan samanlaista puulajia ja niillä se onnistuu. Jos tuommosen annetaan vaan kasvaa niin koivut kuolee pois ja mitä sitten jatkossa tapahtuukaan männyille.

    Timppa 25.10.2023, 22:14

    Jos tuommosen annetaan vaan kasvaa niin koivut kuolee pois ja mitä sitten jatkossa tapahtuukaan männyille

    Minulla on referenssikohteena elokuussa 1911 olleen metsäpalon jälkeen kuivalle/kuivahkolle kankaalle syntynyt ja koko ajan luonnontilassa ollut männikkö.  Siihen syntyneet koivut ovat korkeintaan mäntyjen mittaisia ja viimeisetkin  kuolevat kohta pois.  Sitten jäljellä on pelkkä männikkö.  Kuusialikasvustoa ei karuuden vuoksi ole syntynyt.

    Rohkenen kyllä uskoa, että ihminen on saarien luontoa käsitellyt varsin voimakkaasti.  Mikä sen kätevämpää kun ajomatka vesistöön on olematon.  Kun uitoista luovuttiin, niin tilanne muuttui ja saarihakkuista paljolti  luovuttiin hankaluuden takia.

Esillä 10 vastausta, 6,441 - 6,450 (kaikkiaan 9,344)
1 2 3 … 644 645 646 … 933 934 935