Keskustelut Metsänhoito Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 6,411 - 6,420 (kaikkiaan 9,344)
  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

  • Jovain

    Kovin yksipuoliselta Visan kouluttautuminen vaikuttaa, vaihtoehdot on vähissä  ja edistyminen on hidasta. Ei sitä ole Timpallakaan: ”Jatkuvan kasvatuksen metsässä uudistuu vain kuusi, jos sekään. Valopuut koivu ja mänty eivät uudistu. Sekametsän kasvatus on mahdotonta”. Metsänhoidolle on vain eduksi, että tutkimus sen osoittaa. Ei pidä herrojen olla myöskään siinä uskossa, että boreaalisissa havumetsissä metsän uudistaminen onnistuu vain keinollisen uudistamisen ja avovaiheen kautta.

    Timppa

    Tapasin takavuosina muutaman kaverin Utsjoen Karigasniemeltä.  Hekin olivat Volvolla Göteborgissa töissä.  Karigasniemellä ei tehty aukko- tai muitakaan hakkuita, joten on noilla Kainuun hakkuilla ollut suuri vaikutus, jos Perkon jutut pitävät paikkansa.

    reservuaari-indeksi

    Jep. Sen sijaan 16h sitten olit jokseenkin tiukalla kannalla. Tohdin tosin epäillä, että muuttoliikkeen tutkijat ja asuntomarkkinoiden asiantuntijat pitäisivät jk:ta keskeisenä vaikuttajana.

    Leena

    Timppa eilen: Varsin kylmää kyytiä saisivat kokea maaseudun ja metsäteollisuuspaikkakuntien asukkaat, jos jatkuvaa kasvatusta harjoitettaisiin enemmän. Monien työt loppuisivat ja asunnoista tulisi ongelmajätettä.

    A.Jalkanen

    Isaskar kehottaa rajaamaan lakikohteita mieluummin laajasti kuin tiukasti – varmaan näin kannattaa toimia. Ymmärtääkseni suurempi talousvaikutus on kuitenkin PEFC-sertifikaatin vesistöjen suojakaistojen leventämisellä, koska se koskee kaikkia vesistöjä eikös niin?

    Asuntomarkkinoilla ei sääliä tunneta. Nyt moni maaseudun kiinteistö on jo ongelma perijöille kuten eräässä jakamassani lehtijutussa kerrottiin. Lisäksi remonttirahaa on vaikea saada pankeista, joten tarpeellisia korjauksia uhkaa jäädä tekemättä jopa taajamissa. Ongelma vain pahenee kun pienituloiset eläkeläiset muuttavat isoista kaupungeista halvan asumisen perässä maaseututaajamiin.

    Timppa on kyllä oikeassa siinä että elinkeinotoimintaa pitäisi maaseudulla säilyä mutta se voi olla myös muuta kuin metsänkasvatusta. Rakennemuutos tulee. Pikkuserkkuni maatilan päätuotantosuunta oli ennen maidontuotanto ja metsätalous, nykyään ravihevosten valmennus ja loma-asuntojen vuokraus.

    Jovain

    Edistysaskeleita voi olla monenlaisia, kuten esim. tukiehdoista pienaukkojen sulku poistuu. Se aukko voi olla isompikin ja kelpaa niitäkin katsella, jos on mitä katsella.

    Timppa

    Jep. Sen sijaan 16h sitten olit jokseenkin tiukalla kannalla. Tohdin tosin epäillä, että muuttoliikkeen tutkijat ja asuntomarkkinoiden asiantuntijat pitäisivät jk:ta keskeisenä vaikuttajana.

    Älä nyt viisastele.  Tietysti tekninen kehitys on autioittanut maaseutua niin, että vain metsätalous on varma lisäarvoa sinne tuottava toiminto.   Jos jatkuva kasvatus yleistyisi, niin metsänhoitotyöt vähenisivät merkittävästi.  Puun kasvu vähenisi, mikä merkitsisi tehtaiden alasajoja.  Tästä on kyse.

    Kun kriittinen väestömäärä alittuu, niin kaikki palvelut häviävät ja porukan on pakko muuttaa pois.  Asunnoista tulee ongelmajätettä.

    Meidän pitää tehostaa metsänkasvua ja hakata mahdollisimman paljon, jotta maaseudun elinvoima pystytään varmistamaan.

     

    Timppa

    Ei pidä herrojen olla myöskään siinä uskossa, että boreaalisissa havumetsissä metsän uudistaminen onnistuu vain keinollisen uudistamisen ja avovaiheen kautta.

    Olen kulkenut metsissä monta kymmentä vuotta enkä ole nähnyt sellaista ihmettä, että metsä olisi uudistunut luontaisesti sekametsäksi.  Jos niin on tapahtunut, paikalle aukon on tehnyt ensiksi luonto.  Tämä ei ole yksistään meikäläisen kuvitelmaa vaan olen kuullut sen jatkuvan kasvatuksen gurulta Sauli Valkoselta, jonka mukaan kuusikkoon syntyy vain kuusia.

    Voisitko Jovain esittää jonkun käytännön  esimerkin väitteesi tueksi.

    Gla

    Tuo on yksi näkökulma, toinen on aika. Monesti luontoväki vähättelee talousmetsiä, kun puut hakataan keskenkasvuisina. Eläähän puut luonnossa helposti satoja vuosia.

    Me puhumme talousmetsistä, jolloin ei ole aikaa odottaa taimettumista vuosikausia ja sen jälkeen odottaa kitukasvuisten varttumista hakattaviin mittoihin.

    Joillain on taipumusta unohtaa, ettei tavarat kauppoihin taivaasta tipahtele.

     

    Rukopiikki

    Pohjoisessa on kyliä täynnä autioita taloja. Ei kait niistä ole sen kummempaa ressiä tai sydänkohtauksia tullut. Tai en ole kuullut. Joskus näkyy jonkun talon pihassa kesäisin joku ruotsin kilvissä oleva auto tai etelän kaupunkimaasturi.

    A.Jalkanen

    Greenpeacen luonnonmetsäkeskustelu 2 vuoden takaa ja yhteenvetoa sen annista. Linkki keskustelun videoon jossa mukana mm. Matti Liimatainen.

    https://www.greenpeace.org/finland/blogit/metsat/kolme-tarkeaa-pointtia-luonnonmetsista-on-hirvean-suuri-asia-mita-juuri-talle-ryhmalle-metsia-tehdaan/

Esillä 10 vastausta, 6,411 - 6,420 (kaikkiaan 9,344)