› Keskustelut › Metsänhoito › Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 6,401 - 6,410 (kaikkiaan 9,344)
1 2 3 … 640 641 642 … 933 934 935

  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Lähetetty: 16.1.2020, 22:35

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

    Tekijä
    risuparta
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Gla 20.10.2023, 14:23

    Minä en ymmärrä, mitä tarkoitat.

    Tomperi 20.10.2023, 17:27

    Puut ja puuntuotanto ja eliöstö on aivan eri asia. Jos raivaat pelloksi suon jossa ei kasva mitään ja tutkit montako eliölajia siellä kasvaa, ok, tutkippa montako eliölajia siellä elää ja kasvaa kun ohraa ja timoteitä olet viljellyt kymmenen vuotta.  Hiilitase sen kun paranee mutta entäpä eliöt?  Samahan se on metsätaloudessakin.

    Tomperi 20.10.2023, 17:30

    Se jos joku  sanoo ettei ymmärrä, ei todellakaan kerro  viisaudesta  saatika tyhmyydestä.

    Kannattaa kysä ja kolkuttaa, hälle kerrotaan ja hälle avataan ovi, ei aina eikä kaikkialla.

    Gla 20.10.2023, 18:37

    Sullin laittoi kuvan poltettavasta metsästä ja linkin Ylen uutiseen.
    Suosittua luonnonsuojelualuetta poltettiin Tampereella tahallaan metsäpalon lailla

    Lahopuuta on Lappeteläisen mukaan Etelä-Suomen talousmetsässä enää viisi kuutiota hehtaarilla, 

    Enää? Määrähän on kasvussa.

    Hiiltyneestä puusta riippuvainen hyönteislajisto löytää hajun perusteella paikalle jo vuorokausien kuluessa poltosta.

    Mistäköhän ne sinne tulee, kun hiiltynyttä puuta hiiltyneestä puusta riippuvaisille lajeille ei ole tarjolla.

    Metsää poltettiin lintujen pesimäaikaan, mikä herätti etukäteen kysymyksiä. Talkoolaiset kävivät alueen kaksi kertaa läpi, eikä yhtään linnunpesää löytynyt.

    Kolmen hehtaarin alueella ei yhtään pesää. Eihän tuollaista autiomaata ole edes kaupungissa.

    https://yle.fi/a/74-20035196

     

    Timppa 22.10.2023, 16:20

    Terveisiä Hesarissa Matti Liimataiselle:

    Tiedäthän Matti, että jatkuva kasvatus pudottaa metsän kasvun jopa puoleen verrattuna avohakkuisiin perustuvaan systeemiin. Jatkuvan kasvatuksen metsässä uusiintuu vain kuusi, jos sekään. Valopuut koivu ja mänty eivät uudistu. Sekametsän kasvatus on mahdotonta.

    Varsin kylmää kyytiä saisivat kokea maaseudun ja metsäteollisuuspaikkakuntien asukkaat, jos jatkuvaa kasvatusta harjoitettaisiin enemmän. Monien työt loppuisivat ja asunnoista tulisi ongelmajätettä.

    Kun katselen nuorta hyvässä kasvussa olevaa taimikkoa, näen siinä metsän uuden elämän alun. Sitä ennen tuo aukko on mahdollistanut monien kymmeniä vuosia maan sisässä piileskelleiden kasvien puhjeta kukkaan. Aukko on myös tarjonnut ravintoa ja lisääntymismahdollisuuksia lukuisille hyönteisille. Esimerkiksi hyvät mustikkasatomme perustuvat siihen, että aukot osaltaan tarjoavat ravintoa lukuisille pölyttäjille.

    Toivoisin, että jatkuvasta kasvatuksesta puhuvat tunnustaisivat biologiset tosiasiat. Siis, ettei se kertakaikkiaan toimi boreaalisissa havumetsissä, jotka ovat kehittyneet uudistumaan avovaiheen kautta.

    Luonnon puolesta pitää toimia niin, ettei sitä yhtään hävitetä turhan rakentamisen vuoksi. Metsätalous ei luontoa hävitä vaan hyödyntää luonnon ihmettä fotosynteesiä, jonka tuloksena uutta käyttökelpoista ainetta syntyy auringon ilmaisenergialla sadevedestä ja ilman hiilidioksidista ilman tehtaita ja raskaita tuotantoprosesseja. Meidän tulee kasvattaa metsiämme, että saamme tästä prosessista mahdollisimman suuren hyödyn.

     

    isaskar keturi 22.10.2023, 20:25

    Mitäpä mieltä olette kohusta, kun kymppipykälän mukaisia alueita vähennettiin tulkintamuutoksen vuoksi? Hyvä vai huono?

    Merkintä johtaa aina siihen, että hakkuu on mahdoton. Toisaalta merkinnän puute ei poista hakkaajan vastuuta suojata lain tarkoittamat kohteet.

    Aika näyttää kävikö tässä samoin kuin aikanaan junalipun tarkastuksessa – vastuu tarkastuksesta siirrettiin konnarilta matkustajalle.

    Mielestäni paras vaihtoehto (ei tässä maailmassa) olisi vähän ylimerkityt kohteet vinkkinä mahdollisesta kohteesta ja tulisi tehtyä aina harkinta. Edelleen lopullinen vastuu olisi hakkaajalla, katsooko lain mukaan suojeltavaksi kohteeksi. Tämä ei vain nykyisessä ilmapiirissä onnistu, koska kaikki merkinnät on käytännössä hakkuukielto.

    Timppa 22.10.2023, 23:12

    Metsälain 10 § sanoo:

    Lähteiden, purojen ja pysyvän vedenjuoksu-uoman muodostavien norojen sekä enintään 0,5 hehtaarin suuruisten lampien välittömät lähiympäristöt, joiden ominaispiirteitä ovat veden läheisyydestä ja puu- ja pensaskerroksesta johtuvat erityiset kasvuolosuhteet ja pienilmasto.

    Yleensä kaavamaisesti jätetään nämä kohteet hakkaamatta.  Monesti puro tai lähde on keskellä tavallista metsää ja silloinkin jätetään noita suoja-alueita vaikkei laki vaadi.  Minulla on yksi esimerkki, jossa lähde oli kuusikossa ja sen  ympärille jätettiin aika reilu alue hakkaamatta vaikkei siinä ollut enempää pensaita tai erityistä pienilmastoa..  Sen kuuset ovat hiljalleen kuolleet ja parempi olisi ollut kaataa ne ja antaa lähteen ympäristön hiljalleen metsittyä ja jättää silloin siihen suoja-alue, jota ei käsitellä.

    Perko 22.10.2023, 23:43

    Mitä hyödyttää pitää talousmetsää paljaana ja  tuhlata vuosikymmeniä työaikaa, bensaa, kalustoa ja etenkin viisaiden koulutettujen suunnittelijoiden kemera- älyä tyhmyydestä johtuvaan turhuuteen.  Aukkoon jätetyt pökkelöt eivät tee metsää eikä muutama tupsu puskia kulissina  ole vielä metsää.   Saatu tulos; sellu tai valkoinen paperi vailla mitään tietoa ei eroa vessapaperista.  Oppikirjana arvo pompsahtaa huikeasti ja on pitkäaikainen mutta sen tekee toiset..   Aukko on omistajilleen   sukupolvien tappiokierre jota  ei voi muuksi muuttaa.  Metsän puut osaa kasvaa  melko hyvin ihan itsekseen. Metsäteollisuus on  siirtänyt metsiemme  tuoton sijoittajilleen  ja moniin ulkomaan tappioihin.

    Moni-ikäinen  sekametsä on jopa tuottava omistajalleen ja eläimistöltään monipuolinen. Kokeiltu juttu on; aukkohakkuut  ajoivat kainuulaiset Volvolle ja Saabille töihin!    Nyt on jo kouluttauduttava tulevaisuuteen ja  hylättävä   mättäminen  ja tamppaaminen.

    Visakallo 23.10.2023, 05:37

    Perko voi minun puolestani pitää omat uskomuksensa jos siltä tuntuu. Minä pidän mielelläni taas omat uskomukseni. Siinä ollaan Perkon kanssa samaa mieltä, että nyt on kouluttauduttava tulevaisuuteen. Minä teen sen metsiä hoitamalla ja pitämällä ne mahdollisimman hyvässä kasvukunnossa, sekä kasvattamalla kutakin puulajia niille parhaiten soveltuvilla maapohjilla. Perkolla on asioihin taas omat näkemyksensä, jotka pysyvät samoina arkun kannen kiinni ruuvaamiseen asti aivan niin kuin minullakin.

    Gla 23.10.2023, 08:35

    ”Saatu tulos; sellu tai valkoinen paperi vailla mitään tietoa ei eroa vessapaperista.  Oppikirjana arvo pompsahtaa huikeasti ja on pitkäaikainen mutta sen tekee toiset..”

    Yöunien jälkeen ei montaa tuntia ole kulunut, mutta niin vain on ollut jo tarvetta niin vessa- kuin tavalliselle valkoiselle paperille. En ymmärrä tarvetta väheksyä näiden hyödykkeiden tuottamista varsinkaan, kun toteutuskelpoista vaihtoehtoa ei näille ole esitetty.

    Oppikirjoja tekee tosiaan ihan muut tahot kuin sellutehtaat. Estääkö joku tekemästä paperista oppikirjoja? Kouluissa on tosin siirrytty suurelta osin sähköiseen opetusmateriaaliin, mutta tuotantohan sopeutuu kysyntään, ei halpaa paperia varastoon tehdä.

     

Esillä 10 vastausta, 6,401 - 6,410 (kaikkiaan 9,344)
1 2 3 … 640 641 642 … 933 934 935