” Molempia ongelmia voidaan hoitaa niin että suojelupäätökset tehdään pääasiassa katsoen elinympäristöjä eikä lajeja. ”

Koska ja missä  on näin tehty? Onko Suomessa näin toimittu?

Lainaus Hesarista.

Sitten tulevat luonnon hellässä hoidossa olevat ja metsien käsittelyn ulkopuolle jäävissä ja suojelluissa luontotyypeissä olevat uhanalaiset lajit kuten lehdot (378), harjumetsät (75), paahderinteet (58), paloalueet (25), kalliot ja kivikot (298), rannat (283), suot (120), vedet (156) ja tunturipaljakat (309) yhteensä 1702 lajia, jotka eivät ole runsastuneet tästään vuosikymmeniin eivätkä runsastu.

Lainaus tutkimuksesta: ”Siksi luontokadon pysäyttäminen vaatii luonnonsuojelualueiden lisäksi tehokkaita toimia suojelemattomillekin alueille.”

Miten luontokato pysäytetään suojelemattomien alueiden tuella, kun nämä edellä luetellut suojellut luontotyypit ja niillä esiintyvät uhanalaiset lajit eivät edes ole siellä?

*

Kysymys on hyvä. Ne uhanalaiset varmaan voisivat olla siellä jos olosuhteet paranevat? Suojeltujen alueiden tueksi tarvitaan luultavasti toimia suojelemattomilla alueilla. Puhutaan välivyöhykkeistä suojeltujen ja talousalueiden välissä, mutta itse vierastan hieman tätä, että ikään kuin ”kaavoitettaisiin” metsiin suojelukuviot ja muut. Asian voi ajatella vaikka niin että metsävaratiedoissa oleville jokaiselle metsäkuviolle mietitään mihin tavoitteisiin sillä tietyllä kuviolla pyritään. Tavoite voi myös muuttua ajan myötä.

Apukeinot riippuvat luontotyypistä. Suojelemattomilla tavallisilla talousmetsäalueilla esimerkiksi säästöpuiden ja lahopuun lisääminen ja laadun parantaminen. Tunturipaljakalla poromäärien selkeä alentaminen. Paloalueilla poltetun pinta-alan lisääminen. Harjumetsissä ja paahderinteillä harvennus- ja avohakkuut. Rannoilla suojavyöhykkeiden hoito ja puulajivalikoiman monipuolistaminen. Soilla suojelualueverkoston vahvistaminen ja runsaspäästöisten kohteiden ennallistaminen. Vesistöissä ravinne- ja humuspäästöjen pääsyn ehkäisy viljelyksiltä ja turvemailta. Ja niin edelleen…

https://www.hs.fi/mielipide/art-2000009906414.html

Niinpä! ? En edes tiedä mistä kalkkikallioita lähtisi etsimään… varmaan sen verran harvinainen luontotyyppi, että edustavat esiintymät voisi vaikka rauhoittaa.

Näkyykö laji.fi:ssä myös minun metsätilaltani tehdyt havainnot jos suurennan siitä? Ainakaan metsaan.fi ei näytä vaikka mielestäni pitäisi: osaisi sitten huomioida ne uhikset.

Kalkkikallioita on arveltu olevan 500-1000 ha. Esiintymät keskittyvät lounaisrannikolle Pohjois-Savoon ja Kuusamoon. Kalkkikallioita on hyödynnetty teollisesti ainakin Paraisilla, Lohjalla, Salossa ja Vimpelissä.