Keskustelut Metsänhoito Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 6,371 - 6,380 (kaikkiaan 9,344)
  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

  • Kurki

    Leenalla näpäkkä kannanotto.

    Gla

    Tässä tiivistyy paljon uhanalaiskeskustelusta:
    ”Suurin osa sienilajeista on vielä tunnistamatta.

    Tutkijat vaativat, että äskettäin kuvattuja uusia kasvilajeja kohdellaan heti uhanalaisina.”

    https://yle.fi/a/74-20054288

    Mitään ei aiheesta tiedetä, joten luokitellaan lajit uhanalaisiksi. Kuuluuko myös maalaisjärki uhanalaisten ryhmään.

    A.Jalkanen

    Lajiston puutteellinen tuntemus on jonkinasteinen ongelma eikä tietämys tule koskaan olemaan kattavaa. Toinen ongelma on elinympäristöjen nopea muutos. Molempia ongelmia voidaan hoitaa niin että suojelupäätökset tehdään pääasiassa katsoen elinympäristöjä eikä lajeja. Siinäkin on ongelma kun ei tiedetä kuinka paljon on riittävä määrä kutakin elinympäristöä.

    Visakallo

    Ainakin tänä kesänä on ollut meilläpäinkin niin eksoottisen näköisiä sieniä, etten ole nähnyt niitä edes kuvissa. Tahtovat vain jäädä raivatessa sieviläisten anturoiden alle. Muuttuuko raivaaminenkin jatkossa luvanvaraiseksi, kun pitää ensin tutkia maastosta mahdollisesti löytyvät uhanalaiset sienet?

    Gla

    Ilman muuta. Sillä ei ole merkitystä, että sienet ovat valinneet elinympäristökseen talousmetsän ja jonka rauhoittaminen muuttaisi elinympäristön joksikin muuksi.

    Kirjoittelin jokin aika sitten olevani huolissani erään valtaojan maisemasta. Se on metsäni poikki kaivettu joskus, kun yläpuolella oleva pelto ja sen takana olevat metsäalueet on kuivatettu kasvatuskelpoisiksi. Ojan varrella kasvaa leppiä, jotka harvensin puistomaiseksi. Vaikutelma oli vähän turhankin upea ja jos joku luontokartoittaja tms. intressiryhmän edustaja sen näkisi, saattaisi tulla puheeksi metsätaloutta koskevat rajoitukset. Tässäkään tuskin auttaisi se, että ko. kohta on syntynyt, koska ensin joku on kaivanut syvän ojan ja sen jälkeen talousmetsän hoidon seurauksena puusto on kehittynyt sen ympärille nykyisen kaltaiseksi.

    Gla

    Harmi, että peruskartoissa on tuossa aukko vuosien 1880 ja 1963 välillä.

    Kurki

    Linkki: https://www.rakennuslehti.fi/2020/11/pirkkolan-monitoimihallin-rakentaminen-voi-jatkua/

    Lahokaviosammal on nyt yleinen Etelä-Suomessa, kun sitä on opittu löytämään.

    Sitä ennen se oli varsinainen riesa eikä vieläkään sen uhanalaisuusluokitusta ole korjattu. Pohjoisempana tämä eteläinen laji on Suomen luonnon armoilla ja oiva tapa jarruttaa rakentamishankkeita siellä ja vaatia suojelualueita lisää, vaikka Helsingin yliopiston tutkimus osoitti, että vain 5 % kasveista hyötyi suojelualueista verrattuna talousmetsiin ja siinä oli mukana myös elinvoimaiset lajit.

    https://laji.fi/taxon/MX.43478

     

    Rane

    Tuossa aikaisemmassa linkissä Biodiful-projektista sanoin olevan uskonnollista tekstiä,ei tieteellistä.(eli kun elonkirjo-käsitteen tilalle vaihtaa Luoja-käsitteen niin teksti on kuin suoraan raamatusta.)Sama ilmiö(tieteenteon vaihtuminen aktivismiin ja uskoon ja propagendaan) on nyt huomattu myös yliopistopiirien sisällä.

    Jari Ehrnroothin kolumni: Tiede ja taide hukkuvat aktivismin pauhuun yliopistossa | Yle Uutiset

    A.Jalkanen

    No, yhtä lailla, myös luontokadon kieltäminen vaikuttaa toisinaan enemmän uskon kuin tiedon piiriin kuuluvalta asialta. Mutta tämä pätee kaikkeen tietämiseen, että vasta kun tietää paljon, tietää miten vähän oikeastaan tietää.

    Rane

    ”No, yhtä lailla, myös luontokadon kieltäminen vaikuttaa toisinaan enemmän uskon kuin tiedon piiriin kuuluvalta asialta.”

    Kyllä.Mutta se ei ole mikään (hyväksyttävä)peruste sille että tieteentekijät hylkäävät objektiivisuuden.

Esillä 10 vastausta, 6,371 - 6,380 (kaikkiaan 9,344)