En tarkoittanut että pitäisi lisätä valtiovallan tekemää sääntelyä. Tarkoitin että teollisuus ohjautuu uusiin tuotteisiin sitä mukaa kuin ne ovat tuottoisampia kuin vanhat. Monimuotoketjussa muistetaan lisäksi että raaka-ainepohja on rajallinen resurssi.

Voi tehdä, esimerkiksi kartonkia tehdään paljon, mutta paljon sellua myös viedään sellaisenaan Kiinaan.

<p>Meillä vedet ei tummuneet vaan vaaleni 1970-luvun ojituksissa.  Yli 10 v. olivat vaalean ruskeita kuraveden näkösiä.  Kun tehtiin myöhemmin kunnostusojitus kunnolla, niin ei muuttuneet vedet miksikään.</p>

Lainaus Gla: ”Ylen luontouutissivuston somekanava on räjähtämäisillään, kun sinne saatiin ojitusuutinen vesien tummumisesta.”

Antaa räjähtää vaan.

On tullut tummumista huomattua viime vuosina. Epäilen kuitenkin, että ojitus ei ole ainoa syyllinen, jos on syyllinen ollenkaan.

Uskallan epäillä lämpenemistä tai muuta vastaavaa, kuten esim. maiden ja metsien käsittelymuutos (jos on muuttunut) on voinut laukaista jotain. Jostain syystä humusta huuhtoutuu valuvesiin entistä enemmän.

Miten lie sadevesien happamuus. Onko muuttunut vuosien saatossa.

Kyllähän avohakkuiden kielto turvemailla (!) tuntuu kovalta ratkaisulta. Metsäsertifioinnin säännöissä voitaisiin suositella jatkuvapeitteisyyttä ja kehottaa välttämään avohakkuuta soilla. Poikkeukset olisi lueteltu kriteereissä:  jos puulajin vaihto on tarpeen, metsä ei uudistu tai puut hukkuvat tulvaveteen, ojitus pitäisi olla edelleen sallittua.