› Keskustelut › Metsänhoito › Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 6,321 - 6,330 (kaikkiaan 9,344)
1 2 3 … 632 633 634 … 933 934 935

  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Lähetetty: 16.1.2020, 22:35

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

    Tekijä
    risuparta
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • A.Jalkanen 19.9.2023, 15:38

    Joidenkin lähteiden mukaan metsästys hävitti vesikon jo ennen minkin yleistymistä, mutta minkki varmaan estää tehokkaasti vesikon palauttamisen.

    Kyllä pitäisi olla jokin metsätalouden hävittämä laji. Kun metsätaloutta syytetään niin ankarasti.

    Uhanalaistiede ei voi koskaan olla täysin kattavaa. Ei hirviäkään lasketa yksin kappalein. Susilla se olisi lähes mahdollista kun niitä on vain muutamia satoja.

    Jossain määriteltiin niin että poro, metsäpeura ja karibu ovat saman lajin Rangifer tarandus alalajeja. Meidän hirvi Alces Alces on eri laji kuin Amerikan hirvi Alces americanus. Nämä lajit ehkä risteytyisivät jos eläisivät samalla alueella, samoin tietenkin eliöiden alalajit. Toisin sanoen metsäpeuran rotupuhtautta kannattaa vaalia. Sekin puoltaisi poronhoitoalueen supistamista.

    Metsuri motokuski 19.9.2023, 17:03

    Kyllähän suurin häviäjä on kanalinnut nykyisessä metsänhoidossa. Eihän ne nyt ole hävinneet mutta vähentyneet aika lailla. Riekkoa ei taida paljon etelä ja keski- suomessa nykyään näkyä. Onhan nuo metsän aika paljon erilaiset kuin luonnonmetsät. En toki niitä kaipaakkaan. Kyllä niitä luonnonsuojelualueilla ihan riittämiin on.

    Kurki 19.9.2023, 18:48

    Toni Amnell esitti nämä lajit hävinneiksi metsätalouden vuoksi, kun pyysin häntä niitä esittämään. Löytyiskö näista lajeista perusteita käyttää sanaa ”Lajikato” , jotka hävitti Suomen metsätalous?

    – Jymyverhoilijamehiläinen (RE= Hävinnyt)
    Elinympäristö : I – Perinneympäristöt ja muut ihmisen muuttamat ympäristöt
    Uhanaalisuus : Umpeenkasvaminen – siis Suomen luonto hävitti.

    – Edwardsiana ishidai (RE)
    Havaintoja: 1970, 2002, 2013, 2020, 2021, 2022
    Ihan viime vuosiin asti tehty lisääntyviä havaintoja, vaikka luulisi tehometsä- talouden vaikuttavan päinvastoin ja ilmoitetaan hävinneeksi, vaikka havainto viime vuodelta

    – Edwardsiana avellanae (RE)
    Kyseenalainen 1 havainto Suomessa viimeksi 1869
    Eteläinen laji, kun Englannissa ja Saksassa on havaintoja enemmän

    – Gootiella tremulae (RE)
    1 havainto vuodelta 1936 Keravalla ja toinen 1962 Ahvenanmaalla
    Pienen popun laji. Muutama havainto maailmalla kautta aikain.

    – Brachythrips flavicornis (RE)
    Yksi kyseenalainen havainto Raisiossa – voi siis olla väärä havainto
    Ei havaintoja muualta maailmasta
    Pienen popun laji, jota on mahdoton suojella

    – Ryväspiilojäkälä – Arthonia aggregata (RE)
    Yksi havainto Lieksasta vuonna 1875
    Ei havaintoja muualta maailmasta

    – Kaltenbachiella pallida (Re)
    Yksi havainto vuodelta 1947 Tuulokselta.
    Eteläinen laji, sillä paljon havaintoja Hollannissa.Pienen popun laji, jota on mahdoton suojella.

     

    Timppa 19.9.2023, 18:52

    Ihmettelen kyllä miksi kanalinnut ovat vähentyneet.  Ennen varttunet taimikot olivat varmoja paikkoja nähdä lintupoikueita.  Ei näe nyt.  Eräs varma paikka löytää teeripoikue oli eräs taimikon ja metsän raja monta vuotta.   Kun taimikko kasvoi, niin teeretkin hävisivät.

    Minulla oli tiedossa monta pyyreviiriä taimikossa tai nuoressa kasvatusmetsässä.   Yksi kerrallaan hävisivät.

    Siis metsänhakkuut eivät vieneet lintuja.  Veikö metsänkasvu vai joku muu tekijä, siihen en osaa ottaa kantaa.

    Ainakin meiltä hävisivät lähitienoolta metsot, kun lehmät myytiin ja metsälaiduntaminen loppui.

    Veli-Jussi Jalkanen kirjoittaa usein siitä, että ilmassa saattaa olla tekijöitä, jotka vaikuttavat lisääntymiseen.  Saattaa olla oikeassa.  Lapissa kanalintukannat ovat paremmat.  Ehkä siellä ilma on puhtaampaa.

    A.Jalkanen 20.9.2023, 11:27

    Miten lisätään lahopuuta turvallisesti? Monimetsä-hankkeen webinaari.

    https://www.lyyti.fi/reg/Monimetsa_Metsatuhot_ja_kuolleen_puun_turvallinen_saastaminen_webinaari_4277?

    Gla 20.9.2023, 16:07

    Muutama runko silloin tällöin sinne tänne, joko pystyyn tai kumoon. Tekopökkelöitä jo ensiharvennusvaiheessa etenkin koivikkoon. Kun järeä puun lahoaminen kestää kymmeniä vuosia eli kiire ei ole ja jatkumoa syntyy väkisin, ei tuon luulisi olevan vaikeaa. Jo nyt kuusia kuolee pystyyn, joten yhdessä tuulituhojen kanssa lahopuun määrän kasvu tulee kiihtymään. Ei tästä stressiä pidä ottaa. Isompi ongelma on, ettei liian suuria tuulenkaatomääriä jätetä kirjanpainajille.

    A.Jalkanen 20.9.2023, 18:02

    Juurikin noin Gla. Huolta aiheuttaa kuitenkin suojelualueiden laaja lisääminen Etelä-Suomessa ja niiltä mahdollisesti yksityismetsiin leviävät kaarnakuoriaiset. Ötökkälaki ei koske suojelualueiden tuhopuita.

    Lumituhopuiden kuten muunkin lahopuun ja pystykuivien säästäminen lisää kaarnakuoriaisten luontaisia vihollisia. Tämä ero on hyvä sisäistää: tuoreet pystyssä olevat tai maahan kaatuneet kuusen tai männyn rungot joihin jokin kaarnakuoriainen on muninut, kannattaa poistaa metsästä. Muita kuolleita tai lahoja ei.

    https://www.metsalehti.fi/artikkelit/hyva-uutinen-lumituhopuu-ei-houkuta-kirjanpainajaa-mutta-kyllakin-kirjanpainajia-syovaa-suurahmattia/#d22ca7cc

    Kurki 25.9.2023, 13:33

    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/56b6eed2-522d-406c-8064-b81eef74ffd3

    Tutkimuksessa oli mukana 638 lajia. Suojelusta hyötyi yksi viidestä lintulajista, yksi kahdeksasta nisäkäslajista ja yksi kahdestakymmenestä kasvi- tai kasviplanktonlajista.

    Tutkimuksen mukaan kasvilajeista 95 % ei hyötynyt suojelualueista lainkaan.
    Se siitä metsälajienkin suojelusta eli todellisuudessa suojelun hyödyt ovat mitättömät verrattuna ihmisten uskomuksiin suojelun vaikutuksista.

    Aika hyvin kuvaa tuota myös Suomen BII-indeksi 96%.

    Gla 25.9.2023, 14:17

    Mitä tällä yritetään artikkelissa sanoa: ”Meidän tulee kuitenkin myös parantaa suojelualueiden ulkopuolella olevia ympäristöjä niin, että ne säilyvät elinkelpoisina.”

    Uhkaako luontoa nykytila, joka ei ole ongelma suurimmalle osalle lajeja sekä jonka haitalliset vaikutukset luontoon on varmaan kymmenien tai satojen vuosien aikana (talouskäyttö, rakennettu alue) realisoitunut? Jos uhkaa, suojelualueen merkitys täytyy olla suurempi kuin nyt kerrottu. Jos ei uhkaa, silloin ei voi puhua ympäristön parantamisesta, vaan säilyttämisestä ilman lisäkuormitusta, kuten metsien muuttaminen rakennusmaaksi.

    A.Jalkanen 25.9.2023, 14:17

    Kurjen linkistä (joka jäi maksumuurin taakse): ”Vaikka suojelualueet hidastavat luontokatoa, saattaa niiden tehokkuus vaihdella eri eliölajien välillä.”

    Ehkä ei sittenkään tarvitse suojella tiukasti 10 prosenttia Etelä-Suomen puuntuotannon kannalta parhaasta metsämaasta?

    Tutkimuksen otsikko olisi hyvä saada näkyviin niin sen löytäisi muualta kuin MaasTullista.

Esillä 10 vastausta, 6,321 - 6,330 (kaikkiaan 9,344)
1 2 3 … 632 633 634 … 933 934 935