Keskustelut Metsänhoito Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 6,311 - 6,320 (kaikkiaan 9,344)
  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

  • Tolopainen

    Havumetsävyöhyke on valtava alue, siitä on talousmetsäkäytössä 5%. Turha noita lahopuita on katsoa postimerkin kokoiselta alueelta. Ei ne kaikki koppakuoriaiset Suomessa ole, jotka lahopuita järsii.

    A.Jalkanen

    Olen Kurjen kanssa samaa mieltä siitä että lahopuuriippuvaiset ja muutkin uhanalaistilastot tulisi perata ja katsoa mitä lajeja meillä oikeastaan tulisi olla. Sillä uhallakin että perkauksen tulos saattaisi olla ei-toivottu, eli uhanalaisluettelon pituus saattaisi kasvaa. Siis otettaisiin mukaan kokonaan hävinneitäkin lajeja, kuten Lauri Saariston Metsälehdessä mainitsema korpikolva. Olen itse nähnyt sen kerran livenä Laurin kädessä – Paanajärven kansallispuistossa itärajan takana.

    mehtäukko

    Uutisjutussa Äänekoskelta  gp oonakäyhkö mölähtää valheen, että ” metsäteollisuus on romahdutranut hiilinielun ja köyhdyttänyt Suomen luonnon…”. On tyhjäntoimittajalta aivopierujen toisintoja.

    Kurki

    Siis otettaisiin mukaan kokonaan hävinneitäkin lajeja, kuten Lauri Saariston Metsälehdessä mainitsema korpikolva.

    Laji.fi mukaan Korpikolva vaarantunut (VU) ei kadonnut. Vuonna 2022 10 havaintoa Suomessa.

    Suppea esiintymisalue ja taantuminen, tai esiintymisen voimakas pirstoutuminen, tai erittäin suuret kannanvaihtelut

    Pienen populaation laji ja erittäin suuret kannavaihtelut on sellainen yhdistelmä ettei auta olipa lahopuuta kuinka paljon tahansa.

    https://laji.fi/taxon/MX.194661/occurrence

    Lajin populaation tilan on arvioitu olevan epäsuotui-
    sa riittämätön, sillä pirstoutumisen ja esiintymien pienen
    koon vuoksi osa populaatioista on vaarassa hävitä esiinty-
    mispaikkojen suojelusta huolimatta.

    https://julkaisut.metsa.fi/assets/pdf/lp/Muut/korpikolva_2006.pdf

    A.Jalkanen

    No hyvä jos on vielä korpikolvaa. Jos sille sopivia rehevien korpien kuusten lahopuurytöjä olisi pitkin Etelä-Suomea isommilla suojelualueilla verkostona, niin varmaan jossain päin se aina säilyisi. Ei olisi häviämisuhan alla, kun populaatiot eivät olisi niin pieniä ja eristyneitä. Siivellisenä kuoriaisena varmaan jonkinlainen leviämiskyky löytyy.

    A.Jalkanen

    Tämän palstan moderointi perustuu ilmiantoihin. Jos ei tykkää, voi painaa nappia ”Ilmoita asiaton viesti”. Toimituksella ei varmaan ole resursseja lukea kaikkia viestejä.

    A.Jalkanen

    Kadonneita lajeja Suomen luonnossa. Hesarin tukikeskustelusta.

    Tässä muutama Suomessa äärimmäisen uhanalaisia lajeja, jotka nyt todettu hävinneiksi.

    Tammihiiri

    Tunturipeura

    Vesikko

    Kultasirkku

    Lajeja on enemmänkin, ja huomaa että varsinkin pieniä lajeja saattaa hävitä ennen kuin niitä on edes vielä tunnistettu.

    https://www.hs.fi/talous/art-2000009863163.html

    Kurki

    Taitaa kaikki luulla, että nuo hävinneiksi listatut lajit ovat metsätalouden vuoksi hävinneet.

    Suomen luonto on ainoa uhkatekijä Tammihiirelle, sillä on eteläinen laji.

    Eikä näy hävinneenkään, kun on viime vuodelta havainto Helsingistä.

    https://laji.fi/taxon/MX.49728/endangerment

    Tunturipeuroja Norjassa on vielä 35 000.

    Vesikon hävitti minkki.

    Kultasirkun hävitti pyynti Kiinassa.

    Timppa

    Minä en kyllä ymmärrä miten  yleensä voidaan jostakin  pienestä eliöstä sanoa yhtään mitään, jos sitä on havaittu 10 kertaa.   Eihän kukaan voi käydä läpi miljoonien hehtaarien lahopuita ja löytää edes prosentin tarkkuudella jotain yksittäistä ötökkää.

    On suurta huijausta koko uhanalaisuuskeskustelu.

    Scientist

    Tunturipeura ja ja poro ovat käytännössä sama laji/ alalaji. Poronhoito alkoi vasta 1700-luvulla.Sitä ennen tunturipeuraa/poroa vain metsästettiin. Kultasirkku levisi Suomeen Oulun seudulle vasta 1950-luvulla ja nyt lähes hävinnyt Aasian pynnin vuoksi. Tammihiiri on jäänne lämpimimmiltä ajoilta. Tulevaisuudessa tammihiiri voisi  menestyä paremmin. Lienee yleisempi kuin luullaan.

Esillä 10 vastausta, 6,311 - 6,320 (kaikkiaan 9,344)