Keskustelut Metsänhoito Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 6,301 - 6,310 (kaikkiaan 9,344)
  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

  • Kurki

    ”Paljonko lahopuuta on tarpeeksi”

    Suomen lahopuusta riippuvaisista 5000 lajista 4750 lajille on ollut jo iät ja ajat lahopuuta riittävästi, kun ovat Punaisen kirjassa 2019 luokiteltu muiksi kuin uhanalaisiksi lajeiksi eli uhanalaisuus-prosentti on kaikista lajeista alhaisin vain 5%.

    Suomen metsiin jää joka vuosi 75 milj m3:n runkopuuhakkuista lahoavaa kariketta oksia ja kantoja noin 50 milj m3 ja lopusta poistumasta 14 milj.m3 hakkuissa särkyy ja kuolee runkopuuta noin 8 milj m3 ja  lisäksi luonnon poistuma on noin 6 milj m3.

    Petkeles

    Paljonko on tarpeeksi kun yhtään on liian paljon? T. Kepu

    Rane

    No kerropas petkeles paljonko lahopuuta on tarpeeksi?

    Kurki

    Disinformaatiota lahopuuriippuvaisesta Lahokaviosammalesta – Buxbaumia viridis alla olevassa linkissä.

    Kantojen nosto kyllä on saatu uhkatekijäksi, jota tehdään hyvin vähäisessä määrin verrattuna siihen kuinka paljon uusia kantoja tulee hakkuissa, jotka nähdään uhkatekijänä, vaikka juuri hakkuissa niitä kantoja ja jatkumoa syntyy.

    Hakkuut ja metsänhoitotoimet vaikuttavat lahokaviosammalelle elintärkeän lahopuujatkumon lisäksi myös kosteuteen ja varjoisuuteen, joita sammal vaatii menestyäkseen. Kannoilla viihtyvää lahokaviosammalta uhkaa myös kantojen nosto.

    Tässä oikeampaa tietoa.

    Toinen yllättäen ”yleistynyt” laji on lahokavio­sammal. Se on opittu tunnistamaan uudella tavalla, ja on ymmärretty, että kyseessä ei olekaan niin vaatelias laji kuin on uskottu.

    Lahokaviosammal on luokiteltu erittäin uhanalaiseksi (EN), vaikka nyt kun sitä on opittu löytämään, niin sitä on vähän joka paikassa Etelä-Suomen kannoissa. Voineekohan se koskaan olla elinvoimainen Suomessa, koska on eteläinen laji eikä Pohjois-Suomessa viihdy. Etelä-Suomeen laji ei tarvitse mitään vanhojen metsien suojelua ja pohjoisempana se taas ei menesty, mutta tämän ei estäne vaatimasta vanhojen metsien suojelualueita lisää.

    https://www.loimu.fi/verkkolehden-artikkeli/kartoitusta-inventointia-ja-selvityksia/

    Kurki

    Linkistä alla.

    Suomessa avohakataan vuosittain noin 100000 hehtaaria metsiä. Ympäristöjärjestö WWF:n mukaan seuraukset ovat karut, sillä avohakkuut ja hakkuisiin liittyvät metsänhoidon toimenpiteet ovat suurin syy metsässä elävien lajien ahdinkoon ja uhanalaistumiseen. Metsissämme elää tällä hetkellä jopa 833 uhanalaista lajia.

    Hoh hoijaa!

    WWF esittää lajien ahdingon ja uhanalaisuuden, joita ei edes ole olemassa (maailman metsä maista korkein BII=96% Suomessa), korjaamiseksi jatkuvaa kasvatusta, joka lisäksi vähentää hiilensidontaa heikomman kasvun vuoksi.

    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/2d9c2e20-410e-4a9f-a1f9-902c1f8bca5b

    mehtäukko

    On mukamas uhkat jotka on systemaattisesti luotu ylläpitämään illuusioita. Toistensa paitoja pesemällä nuo joukkiot pitää yllä teollista liiketoimintaansa. Vastinetta rahoille joita hyväuskoiset hölmöt lappavat, ei ole eikä tule. Omaatuntoahan se rauhoittaa

    Perko

    Tolstoi kirjoiti: Kuinka paljon  ihminen tarvitse maata?   Paljonkos  ihminen tarvitsee  puuta?  Saattajien mielestä hienoon ja arvokkaaseen tilaisuuteen riittää noin  parinmetrin pölkystä laudat.  Pörssiyhtiöiden vaatimaa on tuo  tehokasvatus  josta ei  taimikoissa rehkijöille jää kuin vaivat palkaksi.

    Monimuotoisuus  ei katoa eikä evoluutio ole päättynyt. Luomisen  kahdeksaspäivä on jatkuvaa luomista ja lajien vaihtelua.

    Tolopainen

    Onko talouskasvu uhka vai mahdollisuus. Sehän ei ole kasvua lainkaan, vaan jatkuvaa luonnonvarojen kulutuksen lisäämistä. Vain luonnossa tapahtuu kasvua ei koskaan ihmisen toiminnassa. Koko termi talouskasvu on harhaanjohtamista. Kummallisen ristiriitaista tämä nykymeno, asiat muuttuvat kun siirrytään pöydästä toiseen. Päästöjen vähennys on mahdoton sovittaa tavaroiden tuotannon kasvuun. Metsänomistajien muka pitäisi kompensoida päästöjä muulle yhteiskunnalle, jotta nämä voivat jatkaa kulutusjuhliaan.

    Ennen liikkumiseen riitti kupla Volkkari, nyt pitää olla katumaasturi, siinä on terästä kolme kertaa enemmän liikuteltavana.

    mehtäukko

    Pietari Suuret ja Tolstoit eivät aikanaan olleet kaksijalkaista kummempia.Maasta tulivat ja maaksi menivät.

    Ihmisen osa onkin olla vuorollaan joksikin hyödyksi, vaikka kiitollisuudesta suvulleen kun on. Osalle työssään ”rehkiminen” ei voi olla toiselta pois.

    Rane

    <p>Vielä siitä mikä määrä lahopuuta riittää.WWF on vaatinut talousmetsien lahopuumääräksi 20 m3/ha.Linkin tutkimuksessa(Kotiaho,yms) kerrotaan kaikkien suojelualueiden lahopuumääräksi 10 m3/ha.(sivu 10).Eli kun suojeluasiantuntijat/tutkijat puhuvat lahopuusta niin todellisuudentajua ilmeisesti sumentaa tämä lahopuu-uskonnollinen hurmos…</p><p>a174.pdf (metsa.fi)</p>

Esillä 10 vastausta, 6,301 - 6,310 (kaikkiaan 9,344)