› Keskustelut › Metsänhoito › Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 6,291 - 6,300 (kaikkiaan 9,344)
1 2 3 … 629 630 631 … 933 934 935

  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Lähetetty: 16.1.2020, 22:35

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

    Tekijä
    risuparta
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • sikari 12.9.2023, 22:58

    https://www.msn.com/fi-fi/uutiset/other/stora-enso-parantaa-metsien-monimuotoisuutta-muuttamalla-kuusen-istutustiheytt%C3%A4/ar-AA1gAunJ?ocid=msedgdhp&pc=U531&cvid=c8677a99b65c4e8fbbaf9bcdad60d4e8&ei=32

    A.Jalkanen 14.9.2023, 12:37

    BII biodiversiteetti-indeksi on puutteellinen. Sen pohjatiedoissa ennustetaan että Suomessa ”low impact” laidunmaan ja metsämaan määrä alenee 2030-luvulla 80 prosentista 50 prosenttiin 2050 mennessä, mutta Ruotsissa ei alene. Mitä tulee tilalle, rakennettua maata vai viljelysmaata?

    Toinen heikkous on suojellun alueen puuttuminen maankäytön luokista, vai onko se siellä sisällä?

    Laidun (grassland) luetaan metsämaan ohella vähän monimuotoisuuteen vaikuttavaksi maankäytön luokaksi (low impact)? Kuitenkin esim. Brittein saarilta ja Uudesta Seelannista tiedetään, että laidunnus voi hävittää alkuperäismetsät kokonaan.

    Kurki 14.9.2023, 17:49

    Sen pohjatiedoissa ennustetaan että Suomessa laidunmaan ja metsämaan määrä alenee 2030-luvulla 80 prosentista 50 prosenttiin 2050 mennessä, mutta Ruotsissa ei alene.

    Alla olevasta linkistä?

    Grasslands and forests (low human use) under projected scenario Middle of the road development (SSP2) (% of total area)

    https://www.nhm.ac.uk/our-science/data/biodiversity-indicators/biodiversity-intactness-index-data?future-scenario=ssp2_rcp4p5_message_globiom&georegion=001.150.154.SWE&min-year=1970&max-year=2050&georegion-compare=001.150.154.FIN&future-scenario-compare=null&show-uncertainty=true&min-biigraph-y-axis=0&max-biigraph-y-axis=100&min-factorgraph-y-axis=0&max-factorgraph-y-axis=100&underlying-factor=qln

    Minä myös lähtin kyselyn tuosta, mutta vastausta ei tullut.

    Pitäisi kai soittaa (”Soita numeroon +44 20 7942 5000”) sinne, ehkä tulisi vastauskin.

    A.Jalkanen 14.9.2023, 19:51

    Hyvä Kurki, olit saanut kuvaan vertailun. Mietin nyt että tarkoittaako ”Grasslands and forests (low human use) (% of total area)” sitä että metsissä ennustetaan ihmisen vähäisen vaikutuksen piirissä olevan metsäalan vähenevän? Laitumillehan ei todennäköisesti tapahdu mitään radikaalia. Metsissä todennäköinen skenaario olisi että suojellun metsän osuus kasvaa eikä vähene, kuten tuossa on ennustettu. Mikä on ”total area”, onko se metsän ja laitumen kokonaismäärä vai valtakunnan kokonaispinta-ala? Eli summautuvatko maankäytöt yhteen?

    Veikkaan että ei soittamalla näin monimutkainen asia selviä. Täytynee perehtyä lisää ja lähettää kirje. Palautelomakkeella valitin tänään nimettömänä, aiemmin lähetin muistaakseni sähköpostia.

    Kurki 14.9.2023, 20:40

    Veikkaan että ei soittamalla näin monimutkainen asia selviä.

    Siihen ei taida kielitaito riittää ainakaan minulla, mutta jos osaisi eglantia sen verran ja kysyisi, miksi ette vastaa esittämääni kysymykseen tiedustelukaavakkeessa, jonka lähetin? Että pääsisi vaihtamaan sähköposteja.

    Esim. mitä tarkoittaa ”low human use”? Onko se metsien suojelualueita ? Ja ”grassland”? Eihän meillä ole metsälaitumia?

    Tässä kaavake, jota käytin.

    https://www.nhm.ac.uk/about-us/contact-enquiries/forms/emailform.jsp

    A.Jalkanen 14.9.2023, 20:49

    Joo, voi tuota yrittää selvittää.

    Minullekaan ei ole selvä mitä luetaan meidän laidunmaa-maankäyttöluokkaan. Kuuluisiko siihen ne alueet joiden pääasiallinen käyttötapa on että laidunnetaan lampaita ja lehmiä sekä kerätään välillä aiv-rehua mutta ei viljellä muita rehu- tai viljakasveja.

    A.Jalkanen 16.9.2023, 13:30

    Joko on suojeltu riittävästi? Suomen valtion mielestä kyllä. Olisiko uusi hallitus antanut ohjeistusta ympäristöministeriölle?

    https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009855624.html

    Kommentoin:

    ”YLEn uutinen aiheesta: ”Päijät-Hämeessä on kymmeniä tuhansia hehtaareja metsää hiljaisen suojelun piirissä”. Eli kysyttiin metsänhoitoyhdistyksen jäseniltä, kuinka paljon heillä oli epävirallisia suojelualueita. Noin kymmenesosa vastasi ja heistä kolmanneksella näitä oli. Alueiden pinta-ala oli noin 15 prosenttia metsänomistajan metsistä. Oman asutuksen ja mökin läheisiä tai saaressa olevia metsiä suojeltiin eniten.

    Tilanteesta huolestunut varakas kansalainen voi osallistua talkoisiin lahjoittamalla omaa metsäänsä suojeltavaksi, lahjoittamalla rahaa Luonnonperintösäätiölle tai tekemällä sopimuksen jonkin maanomistajan kanssa Luontoarvot-palvelun kautta.

    Kun suojelurahat ovat budjetissa rajalliset, niitä tulee kohdentaa kiireellisimpiin kohteisiin. Ympäristöministeriössä on paras osaaminen tähän. On hyvä jos nykyään keskitytään vapaaehtoisiin toimiin. Luhangan Onkisalon liito-oravat sekä rantojensuojeluohjelman ja Natura 2000 -ohjelman pakko-otot ovat vielä vanhimpien kansalaisten muistoissa.”

    A.Jalkanen 16.9.2023, 15:23

    Lissää paasausta.

    ”Kiireellinen tavoite eli luontokadon pysäyttäminen ei ole kadonnut mihinkään, vaikka hallitus on vaihtunut. EU:n ennallistamisasetuksen ja meidän omien suojelutavoitteiden lainsäädännöllinen taustapaperi on Montrealin biodiversiteettisopimus.

    Tiukasti suojeltujen alueiden verkostoa tulee täydentää Etelä-Suomessa lajirikkaissa elinympäristöissä. ”Osittain suojeltu” tulee määritellä ja viedä käsite käytäntöön. Jos halutaan turvata vaateliaimpienkin lajien leviäminen ja säilyminen, tarvitaan Etelä-Suomeen kattava suojelualueiden verkosto ja niiden lisäksi talousalueilla laadukasta luonnonhoitoa. Ennallistamistoimet täydentävät työkalupakkia. Mitä paremmin nuo muut toimet vastaavat lajien vaatimuksiin, sitä vähemmän tarvitaan kallista tiukkaa suojelua.

    Tapion asiantuntija Lauri Saaristo kirjoitti Metsälehden kolumnissaan 15.9.2023 (Metsälehti 16/2023) lahopuuriippuvaisten metsälajien leviämisestä otsikolla ”Paljonko lahopuuta on tarpeeksi”, että hyvä alku olisi talousmetsien lahopuun määrän vähintään kaksinkertaistaminen. Jos lahopuuta on tietyllä paikalla jatkumona ja sen laatu on hyvää, kaikkialla ei tarvitse olla taloustoimia haittaavia lahopuurytöjä.”

    Rane 16.9.2023, 18:59

    ”Paljonko lahopuuta on tarpeeksi”, että hyvä alku olisi talousmetsien lahopuun määrän vähintään kaksinkertaistaminen. ”

    Kuten tarkka lukija huomasikin niin Tapion (suojelu)asiantuntija ei vastannut itse kysymykseen.Nykyisen lahopuumäärän kaksinkertaistaminen olisi siis vasta hyvä alku.Koneen säätiön ja luontopaneelin Janne Kotiaho arveli taannoin että talousmetsissä riittäisi 30 m3/ha.Joka siis on määrä johon ei päästä suurimmassa osassa suojelualueistakaan.

    Rane 16.9.2023, 19:35

    Niin onko mikään koskaan tarpeeksi.Nämä kolme iloista rosvoa ovat kovasti mielistelleet ja kaveeranneet luontojärjestöjen kanssa,jopa FSC:n merkeissä niin paljon että ovat antaneet greenpeacelle oikeuden määritellä näitä HCV-ostokieltoalueita.Ilmeisesti ovat kuvitelleet näin saavansa työrauhan…

    Ympäristöaktivistit osoittivat mieltään Äänekosken tehtaiden avoimien ovien päivässä | Yle Uutiset

Esillä 10 vastausta, 6,291 - 6,300 (kaikkiaan 9,344)
1 2 3 … 629 630 631 … 933 934 935