› Keskustelut › Metsänhoito › Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 6,271 - 6,280 (kaikkiaan 9,344)
1 2 3 … 627 628 629 … 933 934 935

  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Lähetetty: 16.1.2020, 22:35

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

    Tekijä
    risuparta
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Nostokoukku 10.9.2023, 12:15

    Norjassa ja Ruotsissa on poroja enemmän kuin Suomessa. Suomessa teurastetaan poroista vuosittain suurempi osa kuin Norjassa ja Ruotsissa. Pohjoisten alueiden hakkuut ovat yleisempiä Suomessa kuin muualla. Suomessa porojen aiheuttamat laitumien kulumiset ovat yleisempiä. Onkohan joku syy-seuraus suhde olemassa?

    A.Jalkanen 10.9.2023, 12:46

    Entä Nostokoukku porojen määrä suhteessa sopivan laitumen pinta-alaan, onko eroja Pohjoismaiden välillä? Paranisiko kokonaistilanne jos poronhoitoalueen pinta-ala ei olisikaan 40 % maastamme vaan vaikka 30 %, suunnilleen napapiirin pohjoispuolinen alue? Susi saisi lisää elintilaa etelämpää ja porotaloustuet keskittyisivät pienemmälle porukalle.

    Nostokoukku 10.9.2023, 13:22

    Norjan pinta-alasta 40% on poronhoitoaluetta, Suomessa 36%. Norjassa poronhoito-alue ulottuu noin Jyväskylän korkeudelle saakka. Norjassa vain aivan eteläisintä aluetta lukuunottamatta poroja voivat omistaa vain saamelaiset, Suomessa kuka tahansa eu-kansalainen. Norjassa Jäämeren rannikko on talvella kelvotonta laidunta ja porot siirretään talveksi muualle laiduntamaan.

    Ruotsissa poronhoito-aluetta on 34% pinta-alasta. Ruotsissa porotalouden tavoitteet on kirjattu metsälakiin. Valtion maiden lisäksi myös yksityiset maanomistajat ovat velvoitettu neuvottelemaan porotalouden kanssa metsänkäyttötoimenpiteistä.

    Ropsin 11.9.2023, 08:45

    Käänteisesti. Metsien monimutkaistuminen jatkaa vain yhä lisääntymistään

    Nostokoukku 11.9.2023, 13:34

    Luke julkaissut uuden tutkimuksen ruoan lajikatovaikutuksista. Suomalaisten suosikkiruoka kotimainen broileri aiheuttaa maailmanlaajuisesti kaksinkertaisesti lajikatoa kotimaiseen naudanlihan verrattuna. Myös kasvatettu kala on huomattavasti pahempi naudanlihaan verrattuna.

    Rane 12.9.2023, 10:08

    Kolme iloista rosvoa ja yksityiset sahat lupailevat parantaa tapansa.Uutisessa ei ihan selviä tarkoittavatko  omia metsiään vai lupailevatko myös yksityismetsänomistajien puolesta?

    Metsäteollisuus antaa nipun lupauksia metsien monimuotoisuuden lisäämiseksi | Yle Uutiset

    A.Jalkanen 12.9.2023, 10:56

    Tutkijoilta luettavaa iltapuhteelle.

    Hesarissa Piian Elosen käytännönläheinen juttu aiheesta otsikolla ”Onko talousmetsää ja monipuolista luontoa mahdoton yhdistää?” Metsäteollisuuden tilaustyö. Myös Ranen mainitsemat äskettäiset metsäteollisuuden lupaukset huomioitu. Päähuomio on nyt siinä miten käytännön metsätaloudessa asiat hoituvat. Erinomaista.

    Kommentoin Eloselle:

    ”Hyvä katsaus ja kertoo metsänomistajille ja metsäammattilaisille mihin asioihin meidän tulee keskittyä. Yhden puulajin monokulttuurimetsiä ei meillä ole kovin paljon, mutta puusto on toki nuorta ja puulajien kirjo on supistunut.

    Osa uhanalaistumista aiheuttavista tekijöistä on metsänomistajien päätösvallan ulottumattomissa.

    Yksi on poron liian suuri yksilömäärä poronhoitoalueella, joka käsittää kolmasosan maastamme. Siellä poron suosimien kasvien ja jäkälien uudistuminen on vaarantunut.

    Toinen suuri laiduntajaryhmä ovat hirvieläimet. Jos taimikkoonsa jättää sivupuulajeja, siitä tulee hirven ja kauriiden mielestä herkullinen ruokamaa erityisesti kesällä. Talvella hirvi suosii mäntyä. Jos jättää taimikkoonsa raivaamattomia säästöpuuryhmiä ja riistatiheiköitä, sekin on hirvieläimen mielestä mukavaa, kun ruokapaikalta löytyy suojaa tarjoava märehtimispaikka. Hirvieläinpolitiikankin on siis oltava monimuotoisuutta tukevaa.”

    https://www.dropbox.com/scl/fi/kcjwwwknwuf8ufrpu6t1e/Luonnonhoitotoimien-vaikutukset-uhanalaisiin-lajeihin-Siitonen-ja-Huhta-2023.pdf?rlkey=bhrb94irnljzufss55dlrms96&dl=0

    Rane 12.9.2023, 11:05

    Viittasin tässä casessa siihen että voiko metsäteollisuuden porhot luvata julkisesti miten esim.Rane käsittelee metsiään?No ilmeisesti voi koska metsänomistaja on vain kiusallinen sivuseikka metsäasioissa.

    Eläinsuojelun puolella se sivullinen tai jopa vihollinen on luonnollisesti ihminen joka omistaa ne eläimet…

     

    Ulla Appelsinin kommentti: Moni suri surmattuja kissoja – mutta unohtuiko joku? – Kotimaa – Ilta-Sanomat

    A.Jalkanen 12.9.2023, 11:18

    Tuo on hyvä kysymys Ranelta. Siinä mielessä voivat, että metsäteollisuus voi määritellä millaisista metsistä ja miten puuta korjataan.

    Kurki 12.9.2023, 12:01

    https://yle.fi/a/74-20049545

    Raportin eli niin sanotun Punaisen kirjan mukaan uhanalaisten lajien määrä on kasvussa Suomessa.

    Uusia lajeja on arvioitu vuonna 2019 (22418)  1020 enemmän kuin vuonna 2010 (21398).

    Eli kun uusia lajeja löydetään lisää, niin tottakai ne ovat harvinaisempia ja samalla uhanalaisempia, joten tuo uhanalaisten lajien kasvu johtuu siitä enemmänkin.

Esillä 10 vastausta, 6,271 - 6,280 (kaikkiaan 9,344)
1 2 3 … 627 628 629 … 933 934 935