Helsingin Sanomat kirjoitti jäkälistä 2.9. ja kommentteja on juttuun sadellut jo yli 50 kappaletta. Antero Järvinen hämmästelee saman lehden mielipidepalstalla 9.9. että viimeinkin poron luontovaikutuksista saa keskustella vapaasti.

Moto on suurempi jäkälän hävittäjä kuin poro. Milloinkahan moton luontovaikutuksista saa keskustella vapaasti?

Editoitu kello 10.08. Kommenttini Hesarin jäkäläjuttuun 2.9. 10:29. Tähän voisi vielä lisätä, että ilmeisesti Metsähallitus tekee ainakin Ylä-Lapissa hyvin vähän avohakkuita, yksityiset tekevät enemmän.

”Jos haluaa lukea poroon liittyvää tutkimustietoa, sitä löytyy kun hakee Metsätieteen aikakauskirjan nettisivustolla hakusanalla ”poro” tai ”jäkälä”. Esimerkiksi vuodelta 2014 tiivistelmä otsikolla ”Poron laidunnuksen ja metsätalouden vaikutukset maajäkäliin”. Lyhyesti tiivistäen: havaittiin että porolaidunnuksen vaikutus jäkäliin oli huomattavasti suurempi kuin metsätalouden vaikutus.

Aitausten ulkopuolella jäkälää oli eniten vanhoissa metsissä, mutta aitausten sisällä saman verran kaikissa puuston kehitysvaiheissa. Jäkälä ei vaadi kasvaakseen vanhaa metsää, vaan hyötyy taimikonhoidoista ja hakkuista eli valoisuuden lisääntymisestä metsässä. Luppoakin esiintyy jo nuorissa metsissä, jos sen uusiutuminen eli luppojatkumo turvataan välttämällä avohakkuita. Poimintahakkuu eli jatkuva kasvatus suosii jäkäliä ja luppoa.”

http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000009679339.html

Mikä siinä on, että porotalouden pitäisi olla etu-oikeutettu tuotantomuoto muihin nähden? Lihamäärä on ruokahuoltoon aivan olematon ja koko se ala elää vain valtion tuen varassa.

Metsätalouskin on ollut tikun nokassa monimuotoisuusvaikutustensa takia. On ehkä tasapuolista että muutkin elinkeinot arvioidaan niiden luontotyyppien osalta joihin ne enemmälti vaikuttavat: poronhoidolla ne ovat varmaan tunturipaljakat ja tunturikoivikot.