Keskustelut Metsänhoito Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 6,211 - 6,220 (kaikkiaan 9,344)
  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

  • Gla

    Olen ollut monessa auditoinnissa. Koskaan en ole selviytynyt huomautuksitta. Onneksi vakavia poikkeamia ei ole tullut.

    Auditoija kyllä hakee poikkeaman, ellei muuten sellaista tule. Toisaalta eipä nollatoleranssi ole tavoitteenakaan. Olennaista on kuitenkin jatkuva parantaminen eli sertifiointifirmalle annettava selitys, miten poikkeama korjataan ja miten jatkossa toimitaan.

    Auditoinnissa ei ole mahdollista käydä läpi koko toimintajärjestelmää, koska se on liian laaja ja veisi kohtuuttomasti aikaa. 1-2 pv on jo melkoinen prässi. Usein auditointi koostuu eri jaksoista, jossa auditoidaan yrityksen eri toimintoja. Silloin kokonaisuus on x kpl 1-2 päivän jaksoja. Siinä minä vastaan yhdestä jaksosta, firman johto toisesta ja esim. hankinta kolmannesta.

    Näille voi naureskella ne, jotka ei tilaisuuksissa ole ollut. Toimintajärjestelmän käytäntöjä moni pitää myös typerinä, eikä motivoidu niitä noudattamaan. Firmassa on kuitenkin oltava porukka, joka huolehtii siitä, että vaadittavat asiat tulee hoidettua.

    Virheettömäksi sertifikaatti ei toimintaa tee. Se vain määrittelee, miten toimitaan, kun virhe tapahtuu.

    A.Jalkanen

    Ympäristöjärjestelmän (joka metsäsertikin on) tulee ensinnäkin tunnistaa yrityksen ympäristövaikutukset, toiseksi määritellä niille yrityksen omat tavoitteet (kriteerit) ja kolmanneksi viestiä siitä ollaanko tavoitteisiin päästy. Jatkuva parantaminen eli vaikutusten vähentäminen on järjestelmässä sisäänrakennettuna. Tutkijoita ja virkamiehiä on toisinaan turhauttanut etenemisen hitaus, mutta eteenpäin on mentävä sopivan pituisin askelin.

    Timppa

    Tarkoitan myös niitä metsänomistajien vapaaehtoisesti muodostamia ei virallisia suojelualueita.

    Ainakin meillä päin mustikka menestyy erittäin hyvin sopivissa aukoissa.  Aukot ovat myös edellytys kimalaisten menestymiselle, koska niillä kasvaa runsaasti kukkivia kasveja sen jälkeen, kun mustikka ja puolukka ovat lopettaneet kukkimisensa.  Siis nykyinen metsätalous on mustikkaystävällisempää kuin entinen harsintahakkuu.  Lapsuudessani hyvät mustikkapaikat olivat harvassa.  Nyt niitä on ainakin meillä päin lähes kaikkialla.

    A.Jalkanen

    Hiljaiset suojelukohteet ovat merkittävä asia, itsellänikin niitä on hehtaarikaupalla. Epävirallisina ja salaisina ne hämärtävät arviota siitä miten paljon lisäsuojelua oikeastaan tarvittaisiin.

    Gla

    Mustikkakartoitukset kyllä antaa erilaista dataa kuin Timpan muisti menneiden vuosikymmenten mustikkamääristä.

    Nostokoukku

    Ympäristöjärjestelmän tulee tunnistaa yrityksen ympäristövaikutukset. Menisikö se näin: Tunnistetaan ympäristövaikutus. Avohakkuu lisää luonnon monimuotoisuutta, siis lisätään avohakkuuta vaikka joudutaan hakkaamaan vähän liian nuoriakin metsiä. Omat tavoitteet. Monimuotoisuuden lisääminen sopii yrityksen tavoitteisiin oikein hyvin, siis lisää avohakkuuta. Onko tavoitteisiin päästy. Tavoitteisiin on päästy ja siinä samalla päästiin myös vuosittaiseen liiketulostavoitteeseen koska tukkikaupasta kertyi rahaa hyvin.

    Timppa

    Onkohan niitä kartoituksia tehty 1940-luvulla, jolloin aloin käydä marjassa.  Silloin oli kyllä varpuja, muttei marjoja.  Varpujen määrä on jossain vaiheessa vähentynyt, koska puu ja mustikka eivät voi kasvaa samassa paikassa.  Varmastikin miljardi m3 puuta vaikuttaa varpujen määrään.

    Marjasadot ovat  nyt runsaita juuri aukkojen ansiosta kuten kirjoitin.  Joskus saattaa aukosta saada aivan älyttömän hyviä mustikkasaaliita.

    A.Jalkanen

    Tässä Luken mustikkaspekulaatioita. Nykyään rehevän metsätyypin yleisin muokkaustapa mätästys on sille parempi kuin äestys tai auraus. Toisaalta metsä ei saa olla liian tiheä vaan valoa pitää päästä maanpinnalle saakka. Ehkä laajat keski-ikäiset männiköiden ikäluokat ovat nyt sopivassa tiheydessä mustikalle?

    Inventaareja on tehty samoilla koealoilla vasta kolme kertaa. Jostain kuitenkin tiedetään, että mustikka väheni selvästi 1950-luvulta alkaen, ehkä metsien laajan avohakkuutoiminnan vuoksi? Sitä ennen eli 1950-luvulle saakka vallinnut harvahko harsintametsä saattoi olla mustikalle hyvinkin sopiva.

    https://www.luke.fi/fi/uutiset/mustikka-menestyy-entista-paremmin-etelaisessa-suomessa-peittavyys-lisaantynyt-selvasti

    Gla

    Mustikan lisääntymiseen vaikuttaa soiden muutos turvekankaiksi. Varmasti kevyemmät muokkausmenetelmätkin ovat parantaneet tilannetta.

    Aukkojen mustikkasadoista on puhuttu ennenkin. Tietenkään ylitiheässä kuusikossa ei mustikka kasva, mutta hakataan muitakin metsiä aukoksi. Joskus jopa valoisia mäntymetsiä.

    Aukossa saattaa joskus mustikkaa olla, mutta se on lyhytaikainen ilo. Taimikon kasvaessa ja maapohjan heinittyessä mustikka taantuu, kunnes joskus ensiharvennuksen jälkeen alkaa palautua. Keskimäärin avohakkuu siis romahduttaa mustikkasadon.

    En jaksa uskoa, että ennen vähäpuustoiset metsät tuottivat paljon varpuja, mutta vähän marjoja. Nyt puustoiset metsät tuottaisivat vähän varpuja, mutta paljon marjoja.

     

    A.Jalkanen

    Onko joku jossain väittänyt että ennen oli vähän marjoja? Puhutaan varpujen määrästä eikä mustikkasadoista. Kyllä niillä varmaan jokin korrelaatiokin on.

Esillä 10 vastausta, 6,211 - 6,220 (kaikkiaan 9,344)