Keskustelut Metsänhoito Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 6,201 - 6,210 (kaikkiaan 9,344)
  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

  • A.Jalkanen

    Ohjeiden mukaan avohakkuualoille jätetään hehtaaria kohden muutama riistatiheikkö ja muutama 100 neliömetrin laajuinen (?) säästöpuuryhmä. Jos niihin muodostuu monipuolinen puulajisekoitus, saadaan jo noin 10 prosenttia pinta-alasta helpohkosti lehtipuille, ilman että tarvitsee käsitellä talousmetsäalaa eri tavalla. Jos on mahdollista, koivua voidaan jättää havupuiden sekaan kasvatettavaksikin puulajiksi, mutta vasta kun se ei nouse niitä haittaavaksi eli ei vielä varhaishoidossa vaan vasta myöhemmin.

    Nostokoukku

    Ohjeiden mukaan? Teoriassa paperilla ympäristöoppaissa ja muissa liturgioissa.

    reservuaari-indeksi

    Ei kunnon mies mistähähän monimuotoisuurest mitään hyöry. Eikä mettä. Se vaan maksaa parikyt-tonnia hehtaarilt jos puskia jätetähän.

    Leena

    A.Jalkanen

    Säästöpuut löytyvät PEFC-standardistakin, johon Nostokoukkukin lienee sitoutunut?

    Timppa

    PEFC-vaatimus on leimikkokohtainen.  Esimerkiksi avohakkuualalle ei tarvitse jättää jättöpuita, jos samassa leimikossa on kohde, esim rantakaista tai suo ym. jolle jää riittävä määrä jättöpuuta.

    reservuaari-indeksi

    No tuulooko siellä nyt? Tai tuuliko eilen?

    Timppa

    Kuusia ei kannata jättää jättöpuiksi.  Muuttuvat kirjanpainajien lisääntymispaikoiksi.  Mäntypuskien alle ei synny ainakaan meidän metsissä yhtään koivua.

    Kuten tuolla Gla:n linkittämässä tutkimuksessa nähdään, niin metsissä on jo luontaisesti paljon suojelukohteita.  Sertin vaatimukset eivät oleellisesti paranna tilannetta, mutta vähentävät metsänkasvua, mikä on mielestäni myöskin tärkeää.

    A.Jalkanen

    Timppa tarkoittanee ”luontaisilla suojelukohteilla” metsälain 10-pykälän kohteita ja luonnonsuojelulain kohteita. Mutta jos näitä ei alueella ole, sertisäännöt korostuvat.

    ”Avohakkuu ja kuivuus ovat mustikalle kohtalokkaita.”

    Avohakkuut ovat taas tikunnokassa. Unohdetaan se että avohakkuun jälkeen mustikan tilalle tulee muita kukkivia kasveja pölyttäjien ravintokasveiksi. Unohtuu sekin, että ei mustikka ole hävinnyt, vaikka metsätaloudessa on siirrytty avohakkuisiin. Päinvastoin viimeisimmät metsien inventoinnit ovat osoittaneet mustikan elpyneen.

    Toimittaja Sipi on tuttu toisesta yhteydestä eli Arvometsää mainostaneesta artikkelistaan. Tämä juttu on sille tavallaan looginen jatko, koska avohakkuuton jatkuvpeitteinen kasvatusmalli on periaatteessa puolivarjoa suosivalle mustikalle hyvä malli. Mustikka palautuu avohakkuun jälkeen toisinaan nopeasti, toisinaan hitaasti, mutta esimerkiksi harvennetut tasaikäismänniköt ovat monesti oikein hyviä mustikkamaita.

    https://yle.fi/aihe/a/20-10005223

     

    Nostokoukku

    Sertteihin ja standardeihin on todella helppo sitoutua, kun ei tarvitse sitoutua oikeastaan mihinkään. Tästähän oli telkkarissa ohjelma keväällä. Vastoin standardia toimimisesta saa huomautuksen ja toiveen toiminnan parantamisesta, jos saa sitäkään. Byrokratia voi kuitenkin hyvin ja se lienee näiden ”standardien” todellinen tarkoitus.

    A.Jalkanen

    Ei se liene standardien vika jos metsäalan toimijat eivät niitä noudata. Kyllä sertifikaatin voinee myös menettää, jos poikkeamia on jatkuvasti tai liikaa. Ehkä tällainen tapaus tervehdyttäisi alaa.

Esillä 10 vastausta, 6,201 - 6,210 (kaikkiaan 9,344)