Keskustelut Metsänhoito Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 6,171 - 6,180 (kaikkiaan 9,344)
  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

  • A.Jalkanen

    On täällä etelän metsissä metsämyyrä, joka ei ole millään lailla riippuvainen laitumista tai hakkuuaukoista, joilla viihtyy peltomyyrä. Vastaavasti pohjoisessa: karuissa metsissä harmaakuvemyyrä, heinikoissa kenttämyyrä ja lapinmyyrä. Pohjoisen asukeista punamyyrä on yleislaji: se elää havu- ja sekametsissä, pajupensaikoissa ja jopa puurajan yläpuolellakin.

    Luken myyräennusteiden mukaan myyrillä on edelleen kannanvaihteluita. Myyrien massaesiintymiä ei ole onneksi 2008-2008 jälkeen etelässä ollut.

    Helmipöllö on kolopesijä, joten tarvitaan pönttö tai melko kookas lahopuu pesäpaikaksi. Se on paikkalintu, jonka vihollisia ovat kanahaukka ja viirupöllö. Niiltä se ei pääse karkuun vanhoissa havumetsissäkään, mutta metsäkuvan peitteisyys saattaisi parantaa sen elossa säilymistä.

    Lähde: luontoportti.fi.

    Vaikuttaisi vähentyneen kyllä.

    https://laji.fi/project/MHL.3/stats?tab=species&species=MX.29038&year=2021

    Timppa

    Meidän metsiin joku vie jatkuvasti viirupöllön pönttöjä.  En ole aina käynyt tarkistamassa pesimätilannetta.  Ainakaan poikasaikaan ei kannatakaan.  Yhtään havaintoa en ole tehnyt.

    Viirupöllö syö myös liito-oravia, minkä moni metsänomistaja kokee positiivisena asiana.  Viirupöllön syömää helmipöllöä voi kai pitää ns oheisvahinkona.

    Kurki

    Täällä peltomyyriä ei aukoilla ole ollut pitkään aikaan. Nyt kahtena talvena peräkkäin metsämyyrät ovat kiipeilleen pitkiinkin männyn taimiin ja syöneet latvojen silmuja puhumattakaan pienemmistä taimista.

    Tuo vanhojen metsien puute se kelpaa minkä tahansa lajin taantuman syyksi helmipöllönkin, vaikka Etelä-Suomessa niiden määrä on ollut tasaisessa nousussa jo 100 vuotta, mutta pöllökanta senkun nousee ja sitten syöksyy. Luin tuossa 15 vuotta vanhasta tutkijan ennusteesta, että helmipöllö häviää Suomesta 30 vuodessa.

    Gla

    Kolopesijöistä puheen ollen, käpytikalle pesäkoloja tuntuu löytyvän.

    Visakallo

    Ainakin täälläpäin maisemia hallitsevat nyt eurokannokoiden saaristot. Voi olla kolopesijöiden asunnoista jopa ylitarjontaa. Aavistushakkuut lisäsivät luonnon monimuotoisuutta.

    Gla

    Tuskin sentään ylitarjontaa varsinkaan metsäisissä ympäristöissä pesiville lajeille. Ainakaan täällä ei maisemaa eurokannokot hallitse. Jos luontoväki sanoisi aukkojen ja nuorten taimikoiden hallitsevan maisemaa, kun metsät on hakattu, sinunkin reaktio olisi täysin toisenlainen.

    Muistakaa siis jättää kantoja myös harvennuksilla ja nuorten metsien kunnostushankkeissa. Saadaan pesäpuita ja hyönteishotelleja muuallekin kuin aukkoihin. Monet muut lajit kuin kolopesijät suosivat pesäpuina tiheikköjä ja talousmetsänäkökulmasta huonoja puita, jossa on tukeva alusta pesälle oksanhaarukassa. Näistä on pulaa hoidetuissa metsissä.

     

    Visakallo

    Metsätalous on toki aina hieman erimuotoista eri seuduilla. Täällä vaikuttaa suurten toimijoiden metsien käsittely aika paljon maisemiin. Ennen tehtiin vain muutaman hehtaarin uudistamisia, nyt muutaman kymmenen hehtaarin.

    suorittava porras

    Kyllä ne riistatiheiköt kolopuuaihioineen jätetään jo taimikoihin sopiviin paikkoihin ja ne pysyvät kierrossa koskemattomina siitä eteenpäin. Myöhemmin tiheikön ylispuuksi kehittyneiltä koivuilta pudotetaan latva maahan lahoamaan ja ötökkähotelli on siinä. Kyseisestä toimintatavasta olen jakanut kuviakin ja jotkut ovat olleet kovasti harmissaan tekemisistäni. Kyse on kuitenkin sertifiointiehtojen edellytyämästä toiminnasta.

    Huvittava esimerkki suhtautumisesta tekopökkelöihin tuli kohdalleni kertoessani niiden merkityksestä ryhmäpuöräilylenkillä kovasti luontoarvoja esillä pitäville henkilöille. He ihmettelivät ,mitä pitkät kannot ovat ,kun ajoimme tuoreen aukon ohi ,jossa törötti eurokantoja ja pitivät niitä rumina. Oli kuitenkin tehty nykymääräysten mukaan ja jätetty kuivaset pystyyn ja säästöpuuryhmiä asiaankuuluvasti oikeisiin paikkoihin. Uudistusala sattui vielä olemaan kirjanpainajien valtaama alue ,joka kärsi niiden vaikutuksesta muutama vuosi sitten lähistölle osuneen myrskytuhon seurauksena. Isoja eurokantoja törötti aukossa huomattava määrä , kun kuollutta puuta oli runsaasti. Samaan tapaan ,kun kohuaukossa ,jossa kannot olivat saaneet muoviämpärit koristeeksi ja tuokin ilmeisesti siksi ,että paheksuttiin avohakkuuta.

    Puuki

    Kettu käy pihassa syömässä myyriä. 3 kpl samalta ”seisomalta” on paras saalis mitä olen tähän mennessä nähnyt.

    Eurokannot häviää varttuvan taimikon sisään vuosien mittaan. Ei ne kovin kauan ole haitollla näkymässä , ja kun  tietää tarkoituksen  ei haittaa ennenkään.

    Visakallo

    Kun enimmäistä kertaa näkee uuden FSC-sertin mukaisesti hakatun vähän isomman aukon, näky voi joskus olla hieman hämmentävä. Parhaimmasta päästä oli, kun vanhempi mies tokaisi, että onkohan motomiestä alkanut janottaa kun on jättänyt puolet puista pystyyn ja lähtenyt kotiin!

Esillä 10 vastausta, 6,171 - 6,180 (kaikkiaan 9,344)