› Keskustelut › Metsänhoito › Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 6,161 - 6,170 (kaikkiaan 9,344)
1 2 3 … 616 617 618 … 933 934 935

  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Lähetetty: 16.1.2020, 22:35

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

    Tekijä
    risuparta
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Visakallo 28.7.2023, 11:47

    Onko lintujen paikalliseen vähentymiseen kuitenkaan vaikuttanut niinkään metsätalous, kuin peltoviljelyn ja erityisesti karjatilojen loppuminen?

    A.Jalkanen 28.7.2023, 11:48

    On hirveän vaikeaa määrällistää yhden yksittäisen osatekijän vaikutusta yhteen lintulajiin, kun yhtä aikaa vaikuttavat ainakin seuraavat: elinympäristöjen muuttuminen (ml. kemikaalit jotka vaikuttavat paitsi suoraan lintuihin, myös ravinnon eli hyönteisten määrän kautta), ilmastonmuutos, kilpailevien lintulajien ja saalistajien kannanmuutokset, tapahtumat muuton aikana tai talvehtimisalueilla… Jos keskitytään vain paikkalintuihin ja tunnetaan tietyn lajin kuten hömötiaisen ekologia erittäin hyvin, voidaan tehdä jotain politiikkaa auttavaa päättelyä.

    Muuttolintuja voidaan auttaa parantamalla pesimisolosuhteita kuten todennäköisyyttä löytää suoja, pesäpaikka ja ravintoa sekä kontrolloimalla vieraslajeja.

    Rukopiikki 28.7.2023, 11:55

    Syksy se tulee. Yöllä alkaa pian jo hieman hämärtää. Saas nähdä kuinka muuttolinnuille käy kun on tuo lintulunssa.

    Gla 28.7.2023, 12:14

    ”On hirveän vaikeaa määrällistää yhden yksittäisen osatekijän vaikutusta yhteen lintulajiin, kun yhtä aikaa vaikuttavat ainakin seuraavat: elinympäristöjen muuttuminen (ml. kemikaalit jotka vaikuttavat paitsi suoraan lintuihin, myös ravinnon eli hyönteisten määrän kautta), ilmastonmuutos, kilpailevien lintulajien ja saalistajien kannanmuutokset, tapahtumat muuton aikana tai talvehtimisalueilla…”

    Olen samaa mieltä. Siksi hakkuut automaattivastauksena pitäisikin julistaa pannaan.

     

    Gla 30.7.2023, 05:26

    Susinevan suoalueella ja Mutkalammin tuulipuistoalueella riehuneessa maastopalossa tuhoutui yhteensä 227 hehtaaria metsää. Palo kuitenkin kasvatti alueen luontoarvoa ja monimuotoisuutta.

    https://yle.fi/a/74-20042446

    Onkohan tämä nyt loppuun saakka analysoitu asia vai ainoastaan Tolvasen kommentin ympärille rakennettu tarkoitushakuinen uutinen?

     

     

    Visakallo 30.7.2023, 07:56

    Kalajoen suuri metsäpalo syttyi tuulipuiston rakennustöistä. Jatkossa saattaa metsäpaloja syttyä ikääntyvien myllyjen tulipaloista johtuen. Tästä on jo esimerkkejä maailmalta. Suomessa metsäpalovaaraa lisää se, että tuulipuistot ovat useimmiten metsien keskellä, ja myllyt yhä korkeampia, joten tuleen syttyneen koneiston palavia kappaleita voi lentää tuulen mukana todella kauas.

    A.Jalkanen 30.7.2023, 08:09

    Hölmöläisten hommaa tuollainen 20 vuoden määräaikainen suojelu. Mitäs sen jälkeen tehdään paloalueella? Aletaan kasvattaa talousmetsänä (uudistamiskulut säästyivät!) vai jatketaan suojelua? Iso paloalue on vielä (!) sen verran verran harvinainen, että pysyvä suojelu olisi paikallaan. Mutta sitten jää tuulimyllyjen vuokrat saamatta…

    Nostokoukku 30.7.2023, 08:31

    Alueen omistaa seurakunta. Ne ovat aina ymmärtäneet rahan päälle. Kyllä tässäkin tuotto maksimoidaan. Kun raha kirstuun kilahtaa, niin sielu taivaaseen vilahtaa.

    Timppa 30.7.2023, 17:30

    Hesarissa käydyssä keskustelussa käsiteltiin myös helmipöllökatoa.  Professori oli esittänyt syyksi vanhojen kuusikoiden ja yli 100-vuotiaiden metsien häviämistä.  Tässä kommentti asiasta:

    Tilastot kertovat tätä: Valtakunnan metsien inventoinnin 1951-53 mukaan Etelä-Suomessa 101-120-vuotiaita metsiä oli 4,8 % metsäpinta-alasta, 121-140-vuotiaita 1,6 % ja 141+-vuotiaita 0,8 %. Siis yli 100-vuotiaita yht 7,2 %.
    Vuosien 2015-2019 inventaarin mukaan 101-120-vuotiaita 5,5 %, 121-140-vuotiaita 2,4 % ja 141+-vuotiaita 1,4 %. Siis yli 100-vuotiaita 9,3 %. Olivat siis lisääntyneet n 29 %.

    Vuosien 1951-53 inventaarin mukaan Etelä-Suomen metsissä järeää kuusta oli 23 miljoonaa m3. Vastaavasti vuosien 2015-19 inventaarin mukaan järeää kuusta oli 175 miljoonaa m3, siis lisääntynyt 660 %.

    Siis Korpimäen ja Hakkaraisen väitteet perustuvat täysin perättömiin väittämiin Suomen metsien tilasta. Kuinka tuollaisia virassa oleva professori voi esittää?

    Itsestään selvää on, että järeät kuusikot ovat mahdollisimman huono elinympäristö ainakin helmipöllölle, joka saalistaa myyriä. Niitä ei siellä ole. Nykymetsissä niitä on hakkuuaukoissa, jos yleensä on. Nyt on onneksi kulunut 14 viimeisestä myyrätuhosta metsissämme.

    Olettamukseni on, että karjan metsälaiduntamisen loppumisella on saattanut olla merkittävä vaikutus helmipöllökantoihin. Ne kasvoivat paljon heinää, jonka lehmät pitivät matalana, mikä helpotti pöllöjen saalistusta.

    On todella surullista, että Suomen yliopistoissa on professoreja, jotka etsivät kaikille negatiivisille ilmiöille selitystä vain metsätaloudesta vaikka luonnossa tapahtuu erittäin paljon muutakin.

    Visakallo 30.7.2023, 17:50

    Niin, Suomen metsien hoitotapa ei ole olennaisesti muuttunut ainakaan viimeisen 70 vuoden aikana, aukkoja ja harvennuksia tehtiin silloinkin. Koneellistuminen ei ole näitä peruskäytäntöä muuttanut juuri miksikään. Aika hitaalla sytytyksellä ovat linnut, jos ne vasta nyt ovat alkaneet reagoida metsänhoitoon!

Esillä 10 vastausta, 6,161 - 6,170 (kaikkiaan 9,344)
1 2 3 … 616 617 618 … 933 934 935