› Keskustelut › Metsänhoito › Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 6,141 - 6,150 (kaikkiaan 9,344)
1 2 3 … 614 615 616 … 933 934 935

  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Lähetetty: 16.1.2020, 22:35

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

    Tekijä
    risuparta
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Gla 20.7.2023, 06:01

    Ehkä metsien ennallistamisella viitataan polttamiseen, jonka jälkeen lajisto saa kehittyä luontaisesti.

    http://www.luontoon.fi/-/metsaa-poltetaan-teijon-kansallispuistossa

    Gla 20.7.2023, 06:12

    Perinnemaisemat perustuvat ilmeisesti tällaiseen ilmiöön:

    Suomessa loppui jääkausi vasta noin kymmenen tuhatta vuotta sitten. Ilmasto oli jääkaudella paljon kylmempi ja kuivempi kuin nykyisin, ja laajoja alueita peitti matalat heinä- ja ruohokasvit.

    Syntyi aroja isoine kasvinsyöjänisäkkäineen: mammutit, myskihärät, hevoset ja visentit vaelsivat laajoilla alueilla Europpassa. Pohjois-Amerikan preerialla eli valtavia biisonilaumoja.

    https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/05/25/tarvitseeko-luonto-ihmista-perinnemaisemat-matkivat-muinaisia-mammuttiaroja

    Samoin kuin soiden turpeessa, täytyy arvioida ennallistamisen aikataulu ja sen pätevyys vallitsevaan ilmastoon. Kun tuhansia vuosia sitten ilmasto on ollut erilainen kuin nyt, tietenkään nykyistä luontoa ei voi ennallistaa väärän ilmastovyöhykkeen mukaiseksi. Muuten pitäisi alkaa keskustella siitä, että 2 km jäätä olisi ennallistamista.

    A.Jalkanen 20.7.2023, 06:14

    Minustakin tuo arovertaus on hiukan kaukaa haettu. Jos mennään kauas, meillä ei ollut puita eikä soita, mutta varsinaisia aroekosysteemeitä meillä ei ole ollut koska ilmastomme ei ole riittävän kuiva ja mantereinen. Jään alta paljastunut maa on alkanut metsittyä per heti, kun ensimmäiset koivun siemenet ovat siihen lentäneet.

    Avoimia perinnemaisemia on syntynyt perinteisiä elinkeinoja harjoittamalla. Rantojen umpeenkasvua torjutaan laiduntamalla, jolloin saadaan kahlaajalinnuille elinpaikkoja. Saman asian ajaa ojitusalueen lintukosteikko. Niittyjä voidaan ylläpitää kulottamalla ylimääräistä typpeä pois.

    Ennallistaminen voi tarkoittaa myös ravintoketjun rakenteen palauttamista luonnonmukaisemmaksi kuten eri puulajien määrän tai petojen yksilömäärän lisäämistä. Luonnonprosessien annetaan muutenkin toimia, eli puut saavat kuolla ylitiheyteen tai vanhuuteen niin saadaan lisää lahopuuta.

    Luonnonhoidon ja ennallistamisen keinot ja tavoitteet ovat osittain samoja. Ehkä erottava tekijä on toiminnan kohteessa ja laajuudessa: ennallistaminen voi tapahtua myös suojelualueilla, ja sen tavoitteena voi olla ekosysteemin muuttaminen rajummin kuin mitä talousmetsässä halutaan. Suojelualueella voidaan jättää vaikka tuulenkaadot korjaamatta tai antaa metsän palaa.

     

    MaalaisSeppo 20.7.2023, 06:34

    Myös maaöljy ja kivihiili on aikoinaan sitonut hiilidioksidia ilmasta ja näin viilentänyt ilmastoa. Kurkea mukaellen siis niiden polton päästöjä ei pidä ottaa huomioon.

    A.Jalkanen 20.7.2023, 06:40

    Kyllä ne ilmastotieteen mukaan lämmittävät juuri nyt. Sekä soiden päästöt että fossiiliset.

    Gla 20.7.2023, 06:41

    Jos ajatellaan ennallistamiseksi karjan laidunnus, päästään seuraavaan ongelmaan. Eikö lihan tuotanto ollutkin joidenkin mielestä huono juttu, josta piti päästä eroon? Erikoinen yhtälö, jos sitä tarvitaan luontoarvojen parantamiseen.

    Visakallo 20.7.2023, 06:49

    Tuolla edellä A.J:n mainitsema perinnemaisema rantojen osalta onkin mielenkiintoinen asia. Maanmittauslaitoksen historialliset ilmakuvat 50-luvulta kertovat aivan toisenlaisesta rantametsien hoidosta kuin nykyään. Uiton takia järvien rannat oli monin paikoin täysin puhtaaksi raivattu ja tasattu suuriksi tukkilaaneiksi, ja jokien sekä isompien purojenkin molemmat rannat hakattu puustosta vapaaksi ja raivattu, jotta puiden uittajat pystyivät siellä keväisin liikkumaan. Tähän lisänä vielä ympäri järviä olleet eri talojen lehmien juotto- ja lypsypaikat. Nykyajan rantapusikot olivat harvinaisia tuohon aikaan.

    A.Jalkanen 20.7.2023, 07:26

    Lihakarjan määrää kannattaa kyllä vähentää koska on tehokkaampaa tuottaa pelloilla ihmisille ruokaa suoraan kuin kierrättää energia rehujen kautta lehmille. Toisaalta maitotuotteet ovat hyvä proteiinilisä ruokavalioomme. Nauta hyödyntää rehua joka ei kelpaa ihmisille kuten laidun ja säilörehu. Se helpottaa ravinteiden kierrätystä takaisin pelloille jolloin keinolannoitteita tarvitaan vähemmän. Sellaisissa maissa kuin Tanska, Hollanti ja Irlanti (turvemaata) maatalouden maankäytön päästöt ovat suuret, joten siellä saadaan nieluhyötyjä ennallistamisesta. Meillä sama jos nimenomaan turvemaiden maataloutta vähennetään.

    Kurki 20.7.2023, 09:55

    Maalais Seppo: Myös maaöljy ja kivihiili on aikoinaan sitonut hiilidioksidia ilmasta ja näin viilentänyt ilmastoa. Kurkea mukaellen siis niiden polton päästöjä ei pidä ottaa huomioon.

    Ovat kylmentäneet sen ajan ilmastoa 350 …250 miljoonaa vuotta sitten.

    Fossiilisten CO2-päästöillä ei ole kylmentävää vaikutusta tähän nykyiseen ilmastoon enää, sillä ilmakehän CO2-pitoisuus on uusiutunut tänä aikana monet kerrat luonnollisten nielujen ja päästöjen seurauksena.

    Suomen turve on 0..12000 vuotta vanhaa ja suurin osa (yli puolet) Suomen  turpeesta on muodostunut viimeisen 2000 vuoden aikana, jolla on ollut kymentävä vaikutus tähän nykyiseen ilmastoon. Turpeen päästöt vain nollaavat tuon kylmenemisen aivan kuten 100 vuotias metsä hakattuna nollaa tuottamansa kylmenemisen lämmittävillä CO2-päästöillään.

    Turpeen CO2-nieluthan ei ole mukana laskelmissa ja niiden kylmentävä vaikutus jätetään pois, kun niitä ei voi mitata.

    Nasan satelliittitutkimuksen mukaan Suomi on jo hiilininielu eli maankäyttösektorin CO2-nettonielun laskenta on ainakin 50 M CO2-tn pielessä eli virhe on valtava.

    Visakallo 20.7.2023, 10:17

    Kun EU:n komission asettamien määräysten mukaan suuret tuottajamaat kuten Tanska, Hollanti, Irlanti, sekä myös turvepeltoja omistava Suomi vähentävät maataloustuotantoaan, vastaavasti tuotantoa lisätään EU:n itäisemmissä maissa Puolassa, Romaniassa, jne, sekä myös EU:n tulevassa jäsenmaassa Ukrainassa, joka saa jo nyt ennen täysjäsenyyttään etuja ja tukea maa-, ja karjataloustuotantonsa lisäämiseen. Se jää kyllä arvoitukseksi, paljonko ilmasto tästä operaatioista lopulta hyötyy.

Esillä 10 vastausta, 6,141 - 6,150 (kaikkiaan 9,344)
1 2 3 … 614 615 616 … 933 934 935