› Keskustelut › Metsänhoito › Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

  • Tämä aihe sisältää 9,344 vastausta, 121 ääntä, ja päivitettiin viimeksi sitten Kurki toimesta.
Esillä 10 vastausta, 6,111 - 6,120 (kaikkiaan 9,345)
1 2 3 … 611 612 613 … 933 934 935

  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Lähetetty: 16.1.2020, 22:35

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

    Tekijä
    risuparta
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Nostokoukku 14.7.2023, 19:31

    Kansallispuistoja hallinnoivan Metsähallituksen sivuilta lainnattua:Kansallispuistojen ensisijainen tarkoitus on turvata luonnon monimuotoisuus.

    Ei siinä puhuta läskipyöräreiteistä ja neidonkenkien polkemisesta mitään.

    Visakallo 14.7.2023, 19:54

    Jopa helikoptereilla lennätetään mursketta kansallispuistojen pyöräpoluille. Se oli minulle aivan uutta.

    Nostokoukku 14.7.2023, 20:16

    Ei nykypäivän ihminen viihdy enää itsensä kanssa hiljaa hiljentyen, ei edes luonnossa. Pitää päästä laumassa toteuttamaan itseään, vaikkapa pyöräilemään kansallispuistoon. Extriimiä vaaditaan. Kohta kansallispuistoihin rakennetaan varmaan kiipeilyseiniä ja kuminauhahyppyjä varten torneja. Talous edellä mennään tässäkin asiassa, suojelualueistakin halutaan turistirysiä.

    Rukopiikki 14.7.2023, 20:57

    Ei minunkaan mielestä ole oikein että kansallispuistoihin aletaan sorastamaan reittejä. Ne vaikuttaa jo maisemaankin ja polun luonnollisuus katoaa. Tämä maastopyöräily on nyt oikein muotilaji. Sen suosio on muutaman vuoden aikana aivan räjähtänyt.

    Maastopyöräily sopii nykyajan ADHD ihmisille hyvin. Pääsee parissa tunnissa kämpälle minne joutuu kävellen tarpomaan koko päivän. Toki niistä jotka sinne kävellen menee tuntuu aika typerältä kun toiset sinne parissa tunnissa sähkömaasturilla hurauttaa.

    Kurki 14.7.2023, 22:01

    https://yle.fi/aihe/a/20-10005136

    Suomen luonnon monimuotoisuus on taistelua Suomen luontoa vastaan.

    Valkolehdokki ei ole uhanalainen laji vaan elinvoimainen (LC).

    Suolayrtti on erittäin uhanalainen (EN) ja syy umpeenkasvaminen. Upeenkasvaminen on Suomen luonnon tehtävä.

    Tähkämaitikka (EN) ja uhanalaisuuden syy umpeenkasvaminen. On yleinen Etelä- Ruotsissa ja Keski-Euroopassa eli on avointen ja erilaisen ilmaston laji ja Suomessa sinnittelee elinalueensa äärirajoilla.

     

    Kurki 14.7.2023, 22:59

    Paljakoiden lajien uhanalaisuuden suurin syy on S= satunnaistekijät (pieni populaatio) ja toiseksi suurin I=ilmastonmuutos ja kolmanneksi Ku=(kuluminen).

    Kävin läpi Punaisen kirjan 2019 lajit (jäkälät ja heinät) P=paljakoiden uhanlaista lajeista vain uhanalaisuuden syyn Ku= kuluminen huomioiden, johon kuuluu myös porojen laidunnus.

    Uhanalaisia jäkäliä oli 39 kpl.

    Heiniä (putkilokasveja) 6 kpl.

    Nämä uhanalaiset lajit olivat muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta Käsivarressa lähemmin Kilpisjärvellä esiintyviä lajeja. Käsivarsi on Natura 2000 aluetta, jolla poronhoito on sallittua.

    Tyypillinen uhanalainen laji oli Käsivarressa esiintyvä pienen populaation laji, joka Norjassa tai muualla on yleinen. Kulumiselle (porot) alttiit paljakkalajit näyttävät olevan merellisen ilmaston lajeja johon käsivarren Kilpisjärvikin kuuluu.

    Eli pienen popun lisäksi lajit olivat erilaisen ilmaston (merellinen) lajeja käsivarressa, joita muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta ei esiintynyt muualla Lapissa, jossa suurin osa Suomen poroista laiduntaa.

    Norjassa porokarjaa on enemmän kuin Suomessa eikä se näytä vähentävän paljakoiden lajien elinvoimaisuutta siellä.

    A.Jalkanen 15.7.2023, 08:31

    Hauska parivertailu. Perinneympäristöjen lajeja elvytettäisiin lisäämällä laidunnusta ja tuntureiden lajeja vähentämällä laidunnusta. Kilpisjärvellä päin on erikoista lajistoa, esimerkiksi kalkkipitoisessa Mallan luonnonpuistossa. Wikipedia: ”Kasvirikkaus johtuu Mallan kaledonisesta kallioperästä, joka on muodostunut helposti rapautuvista liuskeista ja dolomiitista.”

    Kummankaan (perinneympäristöjen ja tuntureiden lakialueiden) pinta-ala ei ole aivan mahdottoman suuri. Pienialaisten luontotyyppien suojelu ja hoito ei tule kalliiksi. Ainakin joitakin esimerkkejä voitanee ylläpitää, vaikka lajisto ei olisi sitä meidän luonnon yleislajistoa, joiden voi olettaa olevan ekosysteemin toiminnalle tärkeimpiä. Kalliiksi tulevat ne toimet, joita tehdään suurilla pinta-aloilla tai kalliit yksittäiset toimet, kuten padon purku kalojen vaellusreitin avaamiseksi.

    Perko 15.7.2023, 08:54

    Noin  40 vuota on mennyt kun näin viimeksi Kuhakeittäjän.  Nykyisin  niitä pesii  Suomessa vain muutamatuhat paria.   Poikkeava romahdus on havaittu vain Suomessa.   Lehtometsät ja  karjan metsälaitumet ovat lähes hävitetty.  Yksipuolinen kuusikko on  huono koti ja ruokapaikka monelle eläjälle.  Koivujen je leppien totaalinen tuhokampanja näkyy ja tuntuu monella tavalla. Sekin toteutettiin yksin  selluteollisuuden  vaatimuksesta.   Suuresta ahkeruudesta  ei aina saa kaikkein parasta lopputulosta.

    Puuki 15.7.2023, 08:57

    Myös kuusettumisen välttämiseksi juuri jk:n metsiä tulee perustaa vain tarkoin harkituille paikoille, turvemaille ja joskus kangasmaalle näköalan peitteisyyden säilyttämisen takia.

    Visakallo 15.7.2023, 09:10

    Voit Perko olla kuhankeittäjänkin kanssa aivan rauhassa. Koivikoiden määrä lisääntyy nyt sellaisella vauhdilla, ettet taida perässä pysyä. Kuhankeittäjällä on kyllä kieltämättä voimakas ääni. Herätti meidän viime viikolla aamuyöstä, kun lauloi pihassa.

Esillä 10 vastausta, 6,111 - 6,120 (kaikkiaan 9,345)
1 2 3 … 611 612 613 … 933 934 935