› Keskustelut › Metsänhoito › Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 6,071 - 6,080 (kaikkiaan 9,345)
1 2 3 … 607 608 609 … 933 934 935

  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Lähetetty: 16.1.2020, 22:35

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

    Tekijä
    risuparta
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Visakallo 4.7.2023, 19:50

    Muistan vieläkin hyvin elävästi, kuinka keskellä 90-luvun syvintä lamaa meidän tupaan ilmestyi porukka nuorehkoja miehiä, jotka puhuivat biodiversiteetistä ja olisivat halunneet hankkia päätehakkuukypsää kuusikkoa pystyyn poltettavaksi. Sen verran jatkoin keskustelua heidän kanssaan, että neuvoin suorimman reitin takaisin Helsinkiin ja kerroin myös kilometrimäärän ja ajoajan.

    Visakallo 4.7.2023, 20:25

    Onkisalon tiejupakka 90-luvun laman keskellä valkoselkätikkaa apuna käyttäen vei minulta uskon ympäristöhallinnon asiantuntemukseen ja rehellisyyteen, eikä luottamus ole vieläkään täysin palautunut.

    Helsingin Sanomat 11.8.2007

    Onkisalon saaren viisi vakituista ja kymmenet kesäasukkaat saivat perjantaina virallisen tieyhteyden mantereelle melkein 18 vuoden odotuksen jälkeen. Saari sijaitsee Päijänteessä Luhangan kunnassa. Avajaisissa virtasivat ilon ja katkeruuden kyyneleet. Tyytyväisiä oltiin yhteyden saamisesta, pettyneitä voimia kuluttaneesta oikeustaistelustaviranomaisia vastaan.  Asukkaiden asiamies varatuomari Tarmo Kivilaakson mukaan asukkaiden perustuslaillisia oikeuksia on rikottu, eikä totuus ole tullut esiin pitkässä oikeustaistelussa. Valtioneuvoston päätös vuonna 1996 lunastaa Onkisalon maita Kiviniemestä valkoselkätikan suojelemiseksi syntyi Kivilaakson mielestä virheellisen valmistelun ja puutteellisten tietojen perusteella. Kivilaakso kertoi kutsuneensa vuosien varrella kaikki ympäristöministerit tutustumaan Onkisaloon. ”Kukaan ei ole käynyt.” Kahden sillan ja kahden kilometrin kiertotien rakentaminen maksoi 654 000 euroa. Rahat otettiin veronmaksajien kukkarosta. Rakennuttajana toimi Metsäkeskus.

    Timppa 5.7.2023, 23:04

    Tuolla uutisosiossa kerrotaan, että Suomessa on ollut tänä vuonna jo yli 1000 metsäpaloa.  Eiköhän tuo riitä, ettei tarvitsisi polttaa lisää.

    A.Jalkanen 9.7.2023, 11:28

    Piia Elonen kirjoittaa ennallistamisen tavoitteista ja siitä miten kohteet valitaan. ”EU:n komission priorisointiohje: sen mukaan 30 prosentin parannuspolulle kannattaisi valita ensisijaisesti luontoa, joka on vaarassa hävitä sekä luontoa, jonka suojelu auttaa samalla lajeja laajemminkin ja joka on erityisesti kyseisen jäsenmaan vastuulla. Viimeinen kriteeri viittaa luontotyyppeihin tai lajeihin, joiden esiintymistä iso osa on Suomessa.”

    Kommentoin:

    ”Hyvä katsaus tavoitteisiin. Tätä työtä voidaan tehdä, vaikka ennallistamisasetus nyt kaatuisi; kokonaisvaltaista yhteistyötä ympäristöalan, maatalousalan ja metsäalan kesken. Luontotyyppien tilan parantamistyötä kun tehdään jo laajasti, kuten Ville Niinistö television ajankohtaisohjelmassa muistutti. Rahoituksesta riippuu kuinka montaa tyyppiä saadaan kohenemaan. Ohjata voidaan myös maataloustuen ja metsäsertifikaattien sääntöjen avulla. Lisäksi ekologinen kompensaatio käyntiin?

    Luontotyypin häviämisuhka eli toimien kiireellisyys olisi hyvä olla kriteeristössä mukana. Etelän lehtoja pitäisi suojella ja niitä voidaan palauttaa peltojen jäädessä pois viljelystä. Laitumet häviävät luontotyyppinä, jos lakataan tukemasta (kuten on ehdotettu) nautojen, vuohien tai lampaiden tekemää luonnonhoitoa eli laidunnusta. Tunturialueille voitaisiin perustaa sellaisia pienialaisia ainakin osan kesästä aidattuna olevia kohteita, jonne porot eivät pääsisi koko ajan laiduntamaan vapaasti. Lisäruokinnan tarve voitaisiin korvata tuottajille.”

    https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000009689415.html

    A.Jalkanen 9.7.2023, 11:39

    Myös Liisa Rohweder (WWF) kirjoittaa ennallistamisesta.

    https://www.hs.fi/mielipide/art-2000009658951.html

    Eija Nuutinen kommentoi kaavamaisia ennallistamistavoitteita (jotka ovat siis ilmeisesti prosentteja pinta-alasta):

    ”Sarvamaa ja EPP-ryhmä on oikeassa, kun vaatii esityksen palauttamista uudelleen valmisteluun.

    Uudenmaan liiton sivuilla on selkeä dokumentti Havainnollistuksia artiklan vaikutuksista Suomessa ja korjaus esityksiä. Siinä on lueteltu kunnat, joita esitys koskee.  Uudenmaan kuntien osalta on tarkempia kuvauksia.

    Esim. Raaseporin maapinta-ala on 1149 km2. Metsiä ja luonnontilaisia alueita on 900 km2 ja viljelysmaita 172 km2. 5 % tarkoittaisi 57 km2 ennallistamista maapinta-alasta, vaikka asuntojen alueita ja ihmistoiminnan alueita on yhteensä nyt vain 76 km2.

    Suomessa suuri osa kaupungeista on pinta-alaltaan suuria ja metsää on pinta-alasta suuri osa toisin kuin Keski-Euroopassa. Mitä suurempi kunta on pinta-alaltaan sitä enemmän on nyt metsiä ja luonnontilaisia alueita, mutta ennallistamisesityksen mukaan sitä enemmän pitäisi näiden kuntien enallistaa pinta-alan ollessa suuri.

    Pääkaupunkiseudullakin on paljon metsää ja luonnontilaisia alueita. Espoon maapinta-alasta niitä on n. 60 % ja Helsingin lähes 40 %.”

    A.Jalkanen 9.7.2023, 12:59

    https://eur-lex.europa.eu/resource.html?uri=cellar:f5586441-f5e1-11ec-b976-01aa75ed71a1.0024.02/DOC_1&format=PDF

    Ennallistamisasetus selvällä suomen kielellä. Lainaan tähän tavoitteita metsille.

    10 artikla

    Metsien ekosysteemien ennallistaminen

    1. Jäsenvaltioiden on toteutettava ennallistamistoimenpiteet, jotka ovat tarpeen metsien ekosysteemien luonnon monimuotoisuuden parantamiseksi niiden alueiden lisäksi, joihin sovelletaan 4 artiklan 1, 2 ja 3 kohdan mukaisia ennallistamistoimenpiteitä.
    2. Jäsenvaltioiden on saavutettava kansallisella tasolla metsien ekosysteemeissä kunkin jäljempänä luetellun ja liitteessä VI tarkemmin täsmennetyn indikaattorin kasvava suuntaus mitattuna tämän asetuksen voimaantulopäivän ja 31 päivän joulukuuta 2030 välisenä aikana ja sen jälkeen joka kolmas vuosi, kunnes 11 artiklan 3 kohdan mukaisesti määritetyt tyydyttävät tasot saavutetaan:
      1. a)  pystyyn kuolleet puut;
      2. b)  maahan kaatuneet kuolleet puut;
      3. c)  eri-ikäisrakenteisten metsien osuus;
      4. d)  metsien kytkeytyneisyys;
      5. e)  yleisten metsälintujen indeksi;
      6. f)  orgaanisen hiilen määrä.
    A.Jalkanen 9.7.2023, 13:04

    Sivulta 44 löytyy vuosiluku. Vapaa lainaus tekstistä, kursivointi minun.

    ”Jäsenvaltioiden on määritettävä määrällisesti alue, joka on ennallistettava.

    Määrällisen määrittelyn on perustuttava muun muassa seuraaviin tietoihin … kunkin luontotyypin osalta … suotuisa viiteala, kun otetaan huomioon vähintään 70 viime vuoden aikana tapahtuneet dokumentoidut menetykset ja ilmastonmuutoksesta johtuvat ympäristöolosuhteiden ennustetut muutokset”

    Tiedetään että esimerkiksi suoluontoa ja metsäluontoa on muutettu paljon  viimeisen 70 vuoden aikana. Miten tämä huomioidaan määrällisessä määrittelyssä, siihen on varmaan jokin ohjeistus? Itse kyllä käyttäisin ohjeena mieluummin kyseisen luontotyypin tilaa, kehittämistarpeita ja eliöstöä nyt. Edellä luetellut indikaattorit ja uhanalaistilastot ovat täsmällisempiä kuin haahuilu 70 vuoden takaisiin pinta-aloihin. Eihän Eurooppa ollut silloin luonnontilassa eikä missään ihannetilassa muutoinkaan.

    A.Jalkanen 9.7.2023, 13:15

    https://eur-lex.europa.eu/resource.html?uri=cellar:f5586441-f5e1-11ec-b976-01aa75ed71a1.0024.02/DOC_2&format=PDF

    Liite VI s. 48-49.

    LUETTELO 10 ARTIKLAN 2 KOHDASSA TARKOITETUISTA METSIEN EKOSYSTEEMIEN BIODIVERSITEETTI- INDIKAATTOREISTA

    Liite VI s. 50-51.

    LUETTELO 11 ARTIKLAN 8 KOHDASSA TARKOITETUISTA ENNALLISTAMISTOIMENPITEIDEN ESIMERKEISTÄ

    Kurki 9.7.2023, 15:12

    ”Viimeinen kriteeri viittaa luontotyyppeihin tai lajeihin, joiden esiintymistä iso osa on Suomessa.”

    Varmaankin on kyseessa nämä luontotyypit, jotka ovat jo Suomen luonnon hellässä huomassa.

    Kaikista Suomen uhanalaista 2667 lajista  2350 lajia on jo Suomen luonnon hoidossa hakkuiden ja metsien käsittelyn ulkopuolella seuraavasti: perinneympäritöissä 650 lajia, lehdoissa 377, harjumetsissä 75. paahderinteissä 58, paloalueilla 25, suot 120, vedet 156, rannat 283, kalliot 298 ja tunturipaljakoilla 309.
    Näillä pienalaisilla alueilla (paitsi suot) 1..2 % pinta-alasta yhteensä on 2350 uhanalaista lajia, jotka ovat olleet jo vuosikymmeniä Suomen luonnon hoidossa ja ovat edelleen uhanalaisia eikä mitään ei ole tapahtunut.

    AJ: ”Luontotyyppien tilan parantamistyötä kun tehdään jo laajasti, kuten Ville Niinistö television ajankohtaisohjelmassa muistutti. Rahoituksesta riippuu kuinka montaa tyyppiä saadaan kohenemaan.”

    Mielenkiintoista, että näiden luontotyyppien, joissa jo suurin osa uhanalaista lajeista on, ei riitä luonnon oma hoito, vaan ihmisen pitäsi jotenkin niitä auttaa.

     

    A.Jalkanen 9.7.2023, 17:08

    Jos mietit Kurki vaikka lehtojen tai tunturipaljakoiden lajeja, ihminen on ollut haitaksi niille: raivaamalla lehdot pelloiksi ja sallimalla paljakoilla liian suuret porokarjat.

    Silvia Modig kirjoittaa myös ennallistamisesta: ”Mikäli ennallistamisasetus kaatuu EU:ssa, se tulee viemään pohjan kansainväliseltä yhteistyöltä.”

    Kommentoin: ”Biodiversiteetti ja ilmasto tulevat paremmin huomioiduiksi, jos toimenpiteissä edetään vapaaehtoisuuden eikä pakon avulla. Tämä on se ydinkysymys josta vastustus kumpuaa, ei siitä että noita tavoitteita ei arvostettaisi.”

    https://www.hs.fi/mielipide/art-2000009704214.html

Esillä 10 vastausta, 6,071 - 6,080 (kaikkiaan 9,345)
1 2 3 … 607 608 609 … 933 934 935