Keskustelut Metsänhoito Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 6,061 - 6,070 (kaikkiaan 9,345)
  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

  • A.Jalkanen

    Se on totta että metsäteollisuus on markkinoista riippuvainen ala. Sen asiakkaat eivät kuitenkaan ole yhtenäinen ympäristötietoinen joukko. Useimmiten väärinkäytöksistä ei tiedetä. Närpiöläiset tomaatin ja kurkun tuottajat ja kosovolaiset rakennusfirmat kynnysrahoineen lienevät vain jäävuoren huippu. Jos meilläkin valvonta pettää, niin monessa muussa paikassa on sitten aivan villi länsi. Metsäsertifioinnin kaltaiset todennusjärjestelmät koettavat tehdä kuluttajan osasta helpomman.

    A.Jalkanen

    Lahojen ja kuivien puiden korjuusta jatkoa jiikoo-ketjuun.

    PEFC-säännöissä on hieman epämääräinen ilmaisu kriteerissä 7, energiapuuta korjataan kestävästi: ”Energiapuun korjuussa ei korjata kriteerin 14 tarkoittamia eläviä säästöpuita eikä vaurioiteta järeitä lahopuita.”

    Säästöpuukriteerissä nro 14 sitten määritellään ”järeän” lahopuun paksuudeksi vähintään 20 senttiä: ”Runkolahopuustolla tarkoitetaan rinnankorkeusläpimitaltaan yli 20 cm paksuja keloja ja muita kuolleita pystypuita, pökkelöitä ja maapuita. Lahopuulla ei tarkoiteta taloudellista käyttötarkoitusta varten pystyyn kuivatettuja keloja eikä kuollutta havupuustoa silloin, kun sen korjaamatta jättäminen olisi vastoin lakia metsätuhojen torjunnasta (1087/2013).”

    Se on selvää että eläviä säästöpuita ei korjata, mutta lahopuun osalta tulkitsisin tuon niin että yli 20 senttiä paksut kuivat ja lahot puut pitäisi jättää korjaamatta. Suositeltavaa kuitenkin olisi jättää näitä mahdollisimman paljon metsään lahopuun määrän lisäämiseksi. Niiden ei tarvitse olla tasaisesti hakkuualalla, vaan esiintymät voi keskittää.

    Erityisesti kaikki lehtipuulajit ovat järeinä vanhoina, kuolleina ja vieläpä lahoinakin yksilöinä erittäin arvokkaita.

    Voinee tässä käyttää omaa harkintaa, eli jos näitä on jossain alueella kovin paljon ja niillä on järkevää talouskäyttöä, jättää osan ja korjaa osan. Kuusamossa päin on välillä paheksuttu, kun energiapuukasassa on ollut paljon kuivasia. Jos niitä on siellä, niitä on varmaan edelleen paljon metsissäkin.

    Jos jokin alue on erittäin lahopuustoinen, se voi kelvata myös suojelualueeksi. Joillekin tämäkin voi olla peruste poistaa niitä ennakoivasti jos ei halua metsänsä päätyvän HCV-alueeksi…

    Gla

    Loppuiko tuulimyllyjen luvitus tähän susien takia:

    https://yle.fi/a/74-20039477

    jees h-valta

    Kait luonto kuuluu huomioida kun jotain rakennellaan. Onhan täällä H-vallassakin huilannut valmis akkutehdas vain sen jokeen/mereen päästöjen takia. Nyt saattaa alkaa onnistua tuotanto kun sulfaatti on luvattu kiteyttää pois jätevedestä. Miten susien reviiri suojataan, hankalaa on.

    A.Jalkanen

    Käpytikka sinitiaisen pesällä. Aika hyvältä vaikuttava pönttömateriaali, mutta reikä saisi olla hiukan pienempi ja pesä syvemmällä, niin pesärosvo ei yltäisi kiinni.

    https://www.is.fi/kotimaa/art-2000009695795.html

    Timppa

    Tässä meikäläisen kannanotto Hesarissa:

    Metsäpalolle emme voi mitään. Se on yleensä luonnon tekemä. Mutta nuo ennallistamiskulotukset. Niissä palaa lukuisia rauhoitettuja eläimiä. Käärmeitä, liskoja, sammakoita ym. Myös linnunpesiä tuhoutuu. Minusta nuo ennallistamiskulotuksia suorittavat pitäisi haastaa oikeuteen rauhoitettujen eläinten tietoisesta tappamisesta.

    A.Jalkanen

    Kulotusten avulla ylläpidetään palaneesta puusta riippuvaisia lajeja. Metsänhoidollisia kulotuksia en ensisijaisesti suosisi, koska palaneen puun tuotos on niissä pieni, vaan niiden sijaan vaikka säästöpuuryhmien ja/tai runsaasti kuivaa palokuormaa sisältävien pienialaisten kohteiden ennallistamispolttoja. Siis painotetaan enemmän laatua, vähemmän pinta-alaa.

    Gla

    Mahtaako keraaminen pönttö olla linnuille sopiva eli pääseekö poikaset ulos pöntöstä vai onko liian liukas? Ainakin orsi ulkopuolella on huono juttu, videolla näkyy syy siihen.

    Pöntön reikä on tosiaan aivan liian suuri, sinitiaiselle 28 mm on sopiva. Tuo näyttää kottaraiselle sopivalta, mutta pönttö on sille piian pieni.

    A.Jalkanen

    Mietin samaa kuin Gla: pääsevätkö poikaset ulos keraamisesta pöntöstä. Toisaalta ovathan poikaset silloin lentokykyisiä. Asian voisi varmistaa laittamalla orsia eli ”tikapuut” pöntön sisäpuolelle ja jättää ulkopuolelta pois.

    Timppa

    Eiköhän joka vuosi syty kuitenkin metsäpaloja, etteivät ne metsäpaloista riippuvat lajit ihan Suomestakaan häviä.  Vielä vähemmän muualta maailmasta.

    Kyseessä on vain isojen poikien tulitikkuleikki, jossa näytellään Jumalaa.  Syyttömät eläimet kärsivät, jotta pyromaanit saavat toteuttaa mielihalujaan.

     

Esillä 10 vastausta, 6,061 - 6,070 (kaikkiaan 9,345)