Keskustelut Metsänhoito Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 6,051 - 6,060 (kaikkiaan 9,345)
  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

  • Perko

    Eri-ikämetsästä voi hakata kolmekertaa 80m3 tukkipuuta ja ne hakkuista  jo kasikertaa 35 vuodessa, eli aiemmin kuin 70 vuotta ihan siltä samalta-alalta,   eikä tule pitkää avo-kärvistelyä .  Linnutkin tunnistaa  paikan jatkuvasti metsäksi.

    A.Jalkanen

    Onhan se selkeää ihan maalaisjärjellä että avohakkuu on hömötiaisen kannalta suurempi muutos juuri siinä hakkuun hetkellä. Suoja, asunto ja ruokapaikka häviävät kaikki. Poimintahakatussa metsässä säilyy suoja osittain, ruuan ja asunnon löytäminen sen sijaan voi olla yhtä hankalaa kuin avohakkuulla jos lahopökkelöitä ja jäkäliä tms. ei ole.

    No jos Ilkka Hanski veti hatustaan, että noin kolmannes pinta-alasta pitää olla vähintään osittain suojeltua ja siitä kolmannes tiukasti suojeltua, pitäisin asiantuntevana arviona. Itse lukisin peitteiset metsät osittain suojeltuihin ja ennallistettuihin vähän ketunhäntä kainalossa: niistä kertyy helposti isoja pinta-aloja.

     

    Gla

    Ilkka varmasti on laskenut asiaa huolellisesti ja siten tuohon tulokseen tullut. Kun kuitenkin Keski-Euroopassa on hävitetty metsät suurelta osin eli edes talousmetsää ei ole luonnolle tarjota ja silti luonto on satoja vuosia tällä systeemillä elämäänsä elänyt, lähtöarvot voidaan kovin monella tavalla määritellä. Kukaan ei ole oikeassa tai väärässä. Siksi käytin asiantuntijoiden korvaan ikävää ilmaisua hatusta vetämisestä.

    Edelleen takerrun hakattuun puumäärään. Kun poimintahakkuussa tarvitaan 3…4-kertainen pinta-ala, lopputulos voi olla luonnolle vähintään yhtä huono kuin jaksollisessa. Merkityshän on vaikutuksen ja pinta-alan tulo. Siksi olen korostanut menetelmän sijaan toteutustapaa eli kasvatusvaiheessa pyritään sekametsiin, erirakenteisuuteen sekä huomioidaan laho- ja jättöpuut jo tässä vaiheessa. Kun puusto saadaan kasvamaan hyvin, käsiteltävät pinta-alat voidaan pitää mahdollisimman pieninä. Tästä onnistumisestahan kertoo se, että hakattavat pinta-alat ovat pysyneet suunnilleen ennallaan, vaikka teollisuuden puun käytön määrä on vuosikymmenien aikana kasvanut selvästi. Tällöin on aina tarjolla peitteistä metsää, vaikka aukkojakin tehdään.

    A.Jalkanen

    Samoilla linjoilla: toteutus ratkaisee, ei menetelmän nimi. Ei riitä koneet eikä kuskit, jos nykyiset puumäärät aletaan noukkia pelkästään harventamalla. Avohakkuiden pinta-alat ovat pysyneet jo kauan samoina, mutta harvennusten pinta-alat ovat nousseet.

    R.Ranta

    Minä en metsänomistajana näe mitään maatakaatavaa ongelmaa, että osa harjoittaa jatkuvaa kasvatusta. Mieluummin päinvastoin.

    En ymmärrä, mihin minun pitäisi metsänomistajana tällainen ylenpalttinen vastustus perustaa.

    Visakallo

    Ei monikaan vastusta itse jatkuvaa kasvatusta, vaan sen valheellista markkinointia.

    Gla

    Juuri näin. Tietysti jos jk yleistyy ja se alkaa vaikuttaa esim. hiilinielujen kautta muihin asioihin, silloin muidenkin tekemiset alkaa kiinnostaa. Tällä hetkellä kyse on niin pienen mittakaavan toiminnasta, ettei sillä ole merkitystä.

    Veikkaan, että on paljon todellisuudessa jaksollisesti hoidettavia metsiä, joihin on tehty poimintahakkuu ja joita siten pidetään jk-kohteina.

    Ja kun nyt ollaan monimuotoisuusotsikon alla, markkinointi pätee myös luonto- ja virkistysarvoihin. Siinä on potentiaalia suurille pettymyksille, kun kansalaiset kuvittelevat poimintahakkuun tuloksena olevan valoisa metsä, jossa on kiva poimia marjoja. Todellisuudessa tuloksena on varsin risukkoinen kohde, jossa ei todellakaan ole yhtään sen mukavampaa kuin avohakkuulla, josta sentään yleensä kerätään risut pois.

     

    Gla

    Ensin rakennetaan valtava kauppakeskus, sitten laaja kerrostaloalue. Jäljelle jäävään metsikköön, joka on luonnon valtaama entinen soranottoalue, rakennetaan 4 miljoonalla eurolla biodiversiteettipuisto. Sitten ollaan niin luontoihmisiä.

    https://yle.fi/a/74-20038915

     

    R.Ranta

    Hinta nousee, kun tarjonta vähenee. Kuidustakin alkaa saamaan jo jotakin ja kaikki risukot kelpaa. Tuskin metsätalouden maineellekaan huono asia.

    Ala on täysin riippuvainen siitä, mitä maailmalla ajatellaan asiasta. Oli sitten oikein tai väärin.

    On teillä puuha torjua kaikki väärä mainosta ja vielä teidän mielestä. Ei tuulimyllyjä vastaan kannata taistella.

    Gla

    Hämmästyttävää, miten kumoat kommenttisi jo seuraavassa kappaleessasi:

    Ala on täysin riippuvainen siitä, mitä maailmalla ajatellaan asiasta. Oli sitten oikein tai väärin.

    On teillä puuha torjua kaikki väärä mainosta ja vielä teidän mielestä. Ei tuulimyllyjä vastaan kannata taistella.

Esillä 10 vastausta, 6,051 - 6,060 (kaikkiaan 9,345)