› Keskustelut › Metsänhoito › Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 6,041 - 6,050 (kaikkiaan 9,595)
1 2 3 … 604 605 606 … 958 959 960

  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Lähetetty: 16.1.2020, 22:35

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

    Tekijä
    risuparta
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Gla Gla 26.6.2023, 17:11

    Eihän luontainenkaan metsä kaikille lajeille kelpaa. On lajeja, jotka suoraan hyötyvät metsätaloudesta ja niitä, jotka hyötyvät metsätaloudesta hyötyvien lajien runsastumisesta.

    Kun puhutaan maataloudesta hyötyvistä lajeista, se on arvokas asia ja hyödyn katoamisesta pääsee punaiseen kirjaan Metsätaloudessa ei tämä mekanismi toimi. Joku vaan on päättänyt, mikä on oikeanlaista monimuotoisuutta. Veikkaan, että luonnolta ei ole kysytty.

     

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen 26.6.2023, 19:40

    Sehän tässä on ongelmana että ei tiedetä kuinka paljon on tarpeeksi. Se tiedetään suunnilleen minkälaisesta monimuotoisuudesta on pulaa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 28.6.2023, 08:25

    Pelasta pörriäinen, tee aukkoja!

    ”Säästetään hakkuissa pystylahopuut, maalahopuut ja tuoreet tuulenkaadot. Jos lahopuuta on vähän, määrää voi lisätä tekopökkelöillä.”

    Huom. tässä ei mainita kantoja ja juuria. Huom. 2. Jos tuoreita tuulenkaatoja on paljon, niitä pitää viedä pois metsästä, ötökkälain mukaiset määrät saa jättää.

    https://tapio.fi/uutiset/metsanomistajalla-on-monta-keinoa-suosia-elintarkeita-polyttajia/

    A.Jalkanen A.Jalkanen 28.6.2023, 08:43

    Ennallistamisasetuksen jouduttua vastatuuleen muistetaan että hommia painetaan jo menemään.

    https://tapio.fi/aineistopankki/julkaisut-ja-raportit/

    A.Jalkanen A.Jalkanen 28.6.2023, 08:47

    Pikakurssi luonnonhoitoon!

    https://tapio.fi/oppaat-ja-tyovalineet/talousmetsien-luonnonhoidon-keinot-kamala-luonto-kuvin/

    A.Jalkanen A.Jalkanen 29.6.2023, 08:23

    Glalle, jiikoo-ketjusta.

    Ei ole määritelty mitään ”vaadittavaa puumäärää”, joka meidän metsistä olisi pakko raapia kasaan. Metsäteollisuus on globaali ja menee sinne missä on parhaat olosuhteet kulloinkin. Puuta tuodaan ja viedään rajojen yli.

    Ymmärrän ennallistamisen eri tavalla. Ennallistaa voidaan kaikkialla, sekä talouskäytössä olevilla että suojelualueilla. Talousmetsien luonnonhoidon ja ennallistamisen erokaan ei ole selkeä. Jos miettii vaikka jonkin vesistön ennallistamista, hyvin harvoin tulee kyseeseen talouskäytöstä luopuminen täysin. Esimerkiksi padon poisto jotta kalat pääsevät nousemaan jokeen on ennallistamista. Kunnostusojituksesta luopuminen suometsissä tai luonnonmetsien ominaispiirteiden lisääminen talousmetsään (kuollut puu, palanut puu), onko ennallistamista?

    Kun EU vaatii nyt meiltä toimia, ennallistaminen kannattaisi määritellä mahdollisimman laajasti, jotta toimien laajuudesta ja kustannustehokkuudesta olisi hyvää näyttöä.

    Gla Gla 29.6.2023, 08:37

    Jos verrataan, mitä hehtaarin käsittely avohakkuuna ja harsintahakkuuna vaikuttaa hömötiaisen elinolosuhteisiin, ollaan väärillä urilla. Avohakkuu tuottaa 320 m3 puuta, harsinta 80 m3. On selvää, että jos tuotantoa supistetaan 320 -> 80 kuutioon, ympäristövaikutukset lievenee. Kun kuitenkin puun tarve on edelleen 320 m3, ei verrata vain hakkuumenetelmien vaikutusta, vaan myös tuotannon volyymin vaikutusta.

    Tutkimuksen mukaan 80 m3 hakkuu haittaa hömötiaista vähemmän kuin 320 m3 hakkuu, mutta tutkimus ei ota huomioon sitä, että todellisuudessa hakataan nelinkertainen pinta-ala, jotta tarvittava puumäärä saadaan jalostettua kuluttajan tarpeisiin. Tutkimus tarkastelee vain hehtaarin pinta-alaa ja yleistää sen tuloksen kattamaan koko markkinaa. Tällöin talon rakentajalta jää kolme seinää pystyttämättä, kun lauta loppuu kesken.

    Talouskäytöstä luopuminen pitää määritellä tarkemmin. Ennallistetussa metsässä ei varmaankaan hakkuita enää tehdä, mutta siellä metsästetään, poimitaan marjoja ja sieniä, järjestetään retkiä ja muutenkin aluetta hyödynnetään. Padon purkamisen jälkeen joessa ei tuoteta sähköä, mutta siellä kalastetaan ja ajetaan paikallisen matkailuyrityksen vuokraamilla vesiskoottereilla tai melotaan kajakeilla.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen 29.6.2023, 08:56

    Hömötiainen ei ole olennainen asia mietittäessä kumpaa käytetään, avohakkuuta vai jatkuvaa kasvatusta. Virkkalan mukaan olennaista olisi, että Etelä-Suomessa olisi enemmän suojelualueita rehevissä metsissä. Lisäksi tiaisille voitanee järjestää hyviä elinpaikkoja niille metsäkuvioille, joissa puuntuotanto ei ole pääroolissa.

    Ennallistaminen on hyvä työkalu oikein käytettynä. Pitää kyllä olla kirkkaana mielessä tavoitetila, joka vaihtelee luontotyypeittäin. Osa uhanalaisista tyypeistä on sellaisia, joissa tavoitellaan ja ylläpidetään avointa sukkessiovaihetta – esimerkiksi paahderinteet ja perinneympäristöt. Homma ei toimi, jos alue vain palautetaan johonkin tilaan, ja sitten unohdetaan.

    suorittava porras suorittava porras 29.6.2023, 09:21

    ”Homma ei toimi, jos alue vain palautetaan johonkin tilaan, ja sitten unohdetaan.”

    Tämähän se keskeisin ongelma on. Asia unohtuu ,kun tuloja ei saada ja jälkitoimenpiteet aiheuttavat vain kuluja. Suojelu ja ennallistaminen kääntyvät lopulta kauniista periaatteesta huolimatta itseään vastaan. Jos omaisuus tuottaa ,siitä myös huolehditaan paremmin ja monimuotoisuuskin hyötyy siinä samalla. Sertifiointisuositukset pitätävät siitä huolen. ”Suojele ja unohda ” sitävastoin ei.

    Gla Gla 29.6.2023, 09:22

    ”Hömötiainen ei ole olennainen asia mietittäessä kumpaa käytetään, avohakkuuta vai jatkuvaa kasvatusta. Virkkalan mukaan olennaista olisi, että Etelä-Suomessa olisi enemmän suojelualueita rehevissä metsissä.”

    Laajasti kuitenkin uutisoitiin, miten eri hakkuutavat hömötiaiseen vaikuttaa. Tietenkään se ei ole ainoa arviointitapa, mutta tällaisia tietoja käytetään politiikassa, kun luodaan mielipiteitä ja ohjataan käsittelytapoja.

    Suojelun määrään on sitten omat tavoitteensa. En ole nähnyt tavoitteita, jossa suojeltavan pinta-alan määrä olisi riippuvainen metsien käsittelymenetelmistä. On määritelty, että x% pitää olla peitteistä talousmetsää ja y% suojeltua, mutta liukumaa x:n ja Y:n välillä ei ole. Eli jos peitteinen vähenee, suojeltu lisääntyy. On siis vain hatusta vedettyjä tavoitteita noiden määristä.

    Metsistä puhuttaessa ennallistetun alueen ylläpito edustaa hyvin pientä osaa kokonaisuudesta, enkä jaksa siitä olla kiinnostunut. Mielipiteenihän tiedät siitä, miten luonto hoitaa luontoa väärin. Perinneympäristöt puolestaan ei liity metsiin.

     

Esillä 10 vastausta, 6,041 - 6,050 (kaikkiaan 9,595)
1 2 3 … 604 605 606 … 958 959 960