› Keskustelut › Metsänhoito › Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 5,981 - 5,990 (kaikkiaan 9,673)
1 2 3 … 598 599 600 … 966 967 968

  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Lähetetty: 16.1.2020, 22:35

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

    Tekijä
    risuparta
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • A.Jalkanen A.Jalkanen 29.5.2023, 09:32

    Kommentti HS:

    30 prosentin tiukka suojelu on käytännössä vaikea ja kallis ratkaisu toteuttaa. Kuten professori Tomppo muistutti: suojelualueiden kasvu on alempi kuin talousmetsän kasvu. Laaja suojelu söisi siten ison osan hiilinieluistamme. Arvokohteiden täsmäsuojelu on kustannustehokkain ratkaisu.

    Iso osa suojellusta alueestamme on nyt heikosti puuta tuottavaa ns. kitumaata, jolla on myös suuri arvo uhanalaisen eliölajiston kannalta. Suojeluverkoston parantamisen tarvetta olisi nimenomaan rehevimmissä metsissä, joten nyt pitää lunastaa hyvin korvauksin arvokkaimmat vanhat kangasmetsät (erityisesti uhanalaisten lajien tiivistymät eli lehdot) Etelä-Suomesta.

    Maankäyttöä ohjataan myös metsäsertifioinnilla. Metsäsertifiointia usein vähätellään, mutta se vaikuttaa isoihin pinta-aloihin, joten pienetkin muutokset muodostuvat vuosien mittaan vaikuttaviksi. Viimeisin muutos leventää vesistöjen suojakaistoja.

    Metsätalouden uudistunut tukipolitiikka siirtää isot alueet ojitettuja turvemaan korpia pysyvästi peitteisiksi. Kun kunnostusojitusta ei enää tueta, ojitusalueelle kannattaa jättää vettä haihduttavia puita, eli tehdä jatkuvaa kasvatusta eikä avohakkuuta.

    https://www.hs.fi/mielipide/art-2000009615243.html

    Tomperi 29.5.2023, 09:50

    Tarviiko sen suojelumetsän niin h irveästi kasvaa kun sillä on jo hiiltä paljon sitoutuneena kun taas talousmetsän edelliset hakkuut ovat jo lähes kokonaan hiilidioksina ilmassa?  Jos on pankissa miljoona ja se kasvaa prosentilla vuodessa niin se on 10 000 ekua vuodessa ja jos satanen tilillä ja se kasvaa vuodessa kymenen prosenttia niin  kymppi tuli et hetkahti….  sdaja paljon parempi kasvu kuin rosentin kasvu…..

    Timppa 29.5.2023, 10:05

    Kun kunnostusojitusta ei enää tueta, ojitusalueelle kannattaa jättää vettä haihduttavia puita, eli tehdä jatkuvaa kasvatusta eikä avohakkuuta.

    Ei ole näin yksinkertaista.  Esimerkiksi meillä on kuusikkokorpi, jossa karhunsammal on estänyt taimettumisen.  Lisäksi harvennuskuusista 17 % oli lahovikaisia.  Toisessa kohteessa taimia syntyi, mutta suuria puita kaatui.

    Metsän kasvatus onnistuu vain, jos uusia puita syntyy ja puut pysyvät pystyssä.  Soitten siirtyminen  jatkuvaan kasvatukseen on kaunis ja epärealistinen haave,

    Gla Gla 29.5.2023, 10:47

    AJ: ”Tutkijat suosittavat että peitteisen metsän osuutta tulisi lisätä metsämaisemassa, koska peitteisyys itsessään hyödyttää monia metsälajeja. Näin voidaan saada lievennettyä haittoja joita koituu siitä, että metsämme ovat keskimäärin nuoria, mahdollisesti jopa vähentää tiukasti suojeltujen metsien tarvetta.

    Tulos tukee sitä ajatusta, että sopivia kohteita kannattaa pyrkiä hoitamaan joko väliaikaisesti tai pysyvästi peitteisenä metsänomistajan niin halutessa.”

    Sahalan tapa tukee tätä pyrkimystä, koska koivikon alle kasvatetaan luontainen kuusikko. Tältä osin menetelmän (en tarkoita normaalia harvempaa puustoa) markkinoinnin vähäisyys on erikoista. Luontoväki, joka on äänessä, huutaa vaan avohakkuukieltoa ja Sahalan mallissahan ei tähän pyritä. Päinvastoin, tehometsätaloutta puhtaimmillaan.

    Timppa 29.5.2023, 18:23

    Mitä metsälajia peitteisyys hyödyntää ja jos hyödyntää, mikä se hyöty on?  Olisi kiinnostavaa tietää.  Mistä voisi opiskella.  Miksiköhän Osaran aukeiden aukot kasvavat paremmin kuin hakattu metsä?

    Kaikki Suomen metsien lajit ovat sopeutuneet siihen, että joku katastrofi voi minä päivänä tahansa hävittää metsän.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 29.5.2023, 18:47

    Timpalle: pysyväisluonteinen peitteisyys hyödyttää esimerkiksi sieniä, mustikkaa, näätää ja kuukkelia. Metsälajit ovat toki sopeutuneet häiriöihin, mutta metsä ei häviä luonnonmetsän häiriöissä samalla perusteellisuudella kuin avohakkuussa tapahtuu.

    Eri eliöryhmien tiivistelmä artikkelin kuvassa 8 sivu 20 julkaisussa: What are the effects of even-aged and uneven-aged forest management on boreal forest biodiversity in Fennoscandia and European Russia? A systematic review (Environmental Evidence, open access). Kuvasta näkyy että peitteisyydestä hyötyviä lajeja löytyi ainakin eliöryhmistä: sienet, sammalet, jäkälät, hämähäkit, kovakuoriaiset ja hyppyhäntäiset (Collembola). Kts. myös kuva 15 sivulla 27 jossa verrataan peitteistä metsää luonnontilaisen kaltaiseen metsään: ero on hämmästyttävän pieni. Edelleen: kuva 21 sivulla 33: lajien määrällä mitattuna nuori tasaikäinen metsä on hieman monimuotoisempi kuin vanha tasaikäinen, ja kuva 23: sama ei näy yksilömäärissä.

    https://environmentalevidencejournal.biomedcentral.com/articles/10.1186/s13750-020-00215-7

    Timppa 29.5.2023, 19:17

    Timpalle: pysyväisluonteinen peitteisyys hyödyttää esimerkiksi sieniä, mustikkaa, näätää ja kuukkelia. 

    Väärin.

    Monia hyviä sienipaikkoja meiltä on kadonnut, kun metsä on kasvanut vanhemmaksi.  Kuusen herkkutatti kasvaa nimenomaan nuorissa kasvatuskuusikoissa.   Myös erittäin hyviä  suppilovahveroesiintymiä olen löytänyt ensiharvennusmänniköistä.

    Mustikka kaipaa myös aukkovaihetta.  Vanhassa metsässä voi olla varpuja, muttei  marjoja.

    Tarua on, että kuukkeli kaipaisi yhtenäistä metsäaluetta.  Kaikkialla Suomessa on järviä ja avosoita.   Utsjoen tunturikoivikoissa olen nähnyt useasti kuukkeleita vaikka suurin osa seudusta on avosuota tai tunturipaljakkaa.

    Näätä syö myyriä ja mistäpä muualta se niitä löytäisi kuin hakkuuaukoista.

    En ota kantaa, että hyötyykö joku hyppyhäntäinen metsäisyydestä vai ei.  Vastaavasti voimme varmuudella tietää, että on monia lajeja, joiden edellytys on avoin maasto.  Oleellista on vain, että metsässä on monenlaisia biotyyppejä ja niin on tilanne kasvatusmetsissämme.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 29.5.2023, 19:48

    Kuten Timppa oikein hyvin tiedät, peitteisenä hoidettava metsä ei ole sama asia kuin vanha metsä, ei lähimainkaan. Sieniä on kaikenlaisissa metsissä mutta eri lajit. Mustikka on puolivarjoa suosiva laji, joten harvahko (tasa- tai erirakenteinen) metsä on sille juuri sopiva. Kuukkeli ja näätä eivät tykkää avonaisista maisemista, ei myöskään hömötiainen.

    Olen samaa mieltä siitä, että monenlaisia biotyyppejä tulee olla. Jos laajennamme metsissä käytettävien hoitotapojen valikoimaa, saamme todennäköisesti lisää monimuotoisuutta.

    Gla Gla 29.5.2023, 22:36

    Timppa: ”Miksiköhän Osaran aukeiden aukot kasvavat paremmin kuin hakattu metsä?”

    Ihminen oppi jo tuhansia vuosia sitten viljelykulttuurin, joten syytä talousmetsän kasvun paremmuutta luontaiseen (jos hakatut metsät sellaisia oli vai olivatko sittenkin harsintametsiä?) verrattuna tuskin on tarve pohtia. Luonto ei muutenkaan arvota metsää kasvun nopeudella, vaan monimuotoisuudella. Se on siis eri asia kuin teollisuuden laatukriteerit täyttävän puuston kasvu.

     

    Nostokoukku 29.5.2023, 22:43

    Gla. Erittäin hyvin sanottu. Erittäin!! Luonto / metsä ei kulje koskaan talous edellä.

Esillä 10 vastausta, 5,981 - 5,990 (kaikkiaan 9,673)
1 2 3 … 598 599 600 … 966 967 968