› Keskustelut › Metsänhoito › Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 5,971 - 5,980 (kaikkiaan 9,673)
1 2 3 … 597 598 599 … 966 967 968

  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Lähetetty: 16.1.2020, 22:35

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

    Tekijä
    risuparta
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • A.Jalkanen A.Jalkanen 24.5.2023, 10:33

    Hyvä yhteenveto monimuotoisuushaasteista Pasi Puttosella ennallistamiskeskustelussa.

    ”Suoluontoa Suomessa on paljon, ojittamattomia soita eli luonnontilaisia soita on puolet Suomen suopinta-alasta, noin neljä miljoonaa hehtaaria. Näitä ei ainakaan tarvi mihinkään ennallistaa. Suoluonnon osalta ei ole ns monimuotoisuusongelmaa kuin kaikkein harvinaisimmilla suotyypeillä ja ne on Suomessa suurelta osin jo suojeltu. Puustoisten soiden ennallistaminen taas on hassua kun se lisää metaanipäästöjä ja pienentää hiilinielua.

    Sekametsä on monimuotoisempi mutta tarvii siihen sopivan maaperän. Kuivalla tai karulla kankaalla ei kasva kuin mäntyä mutta sielläkin voi olla monimuotoisuuden kannalta tärkeitä paahdekasveja tai keloontuneita puita, monimuotoisuus on erilaista.

    Uhanalaisista lajeista vain 30% asuu metsässä. Näistä suurin osa talousmetsäkäsitteen ulkopuolella eli lehdoissa, paahdeympäristöissä, puron varsissa, kallioilla, tunturimetsissä ja osin niissä vanhimmissa metsissä. Harvennushakkuiden on todettu olevan joillekin lajeille suosiollisia, kuten mustikalle ja sitä kautta metsäkanalinnuille. Ilman avohakkuita ja mahdollista puulajin vaihtoa istuttamalla, metsiköt ennen pitkää kuusikoituu ja yksipuolistuu koska kuusi varjopuuna valtaa tilaa koivikoilta, lehtipuilta ja parhaimpien kasvupaikkojen männiköiltä. Vadelma, pölyttäjät, monet pensaskasvit, jyrsijät, matelijat, hirvieläimet, petolinnut hyötyvät hakkuuaukoista.

    Uhanalaisten lajien määrä metsissä ei ole olennaisesti muuttunut viime vuosikymmeninä. Muissa elinympäristöissä kehitys on ollut huolestuttavampaa mutta niihin ei kiinnitetä huomiota. Esimerkiksi eläinten laiduntaminen maaseutuympäristössä on tärkeä monimuotoisuuden tekijä mutta laiduntamisen väheneminen on vaikuttanut voimakkaasti lintujen, hyönteisten ja kasvien monimuotoisuuskehitykseen. Miksi monimuotoisuuden vuoksi ei vaadita eläinten laiduntamisen lisäämistä?”

    https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009588710.html

    Gla Gla 24.5.2023, 12:31

    ”Miksi monimuotoisuuden vuoksi ei vaadita eläinten laiduntamisen lisäämistä?”

    Laiduntavat eläimet ovat pääosin lihakarjaa, eikä se sovi kasvissyöntiä suosiville vihreille. Ideologiaan ei myöskään sovi tuotannon lisääminen. Metsänomistajia on helppo vaatia vähentämään metsien talouskäyttöä, mutta lihakarjatiloilla tuotannon vähentäminen ei ratkaise mitään.

    Metsässä onkin vastausta vailla kysymys, miksi talousmetsien kasvatusmenetelmissä pitäisi suosia kasvua heikentäviä menetelmiä, mutta samalla hiilinieluja sekä uusiutuvien raaka-aineiden osuutta kokonaiskulutuksesta pitäisi kasvattaa.

    Leikkaukset tuotantoon ja kulukseen on muutenkin hyvien aikojen politiikkaa. Huonoina aikoina toivotaan kulutuksen kasvua, jotta talous saataisiin tasapainoon. Sehän on tietysti ympäristön kannalta ongelma, mutta vähemmän kiinnostava aihe, kun rahat on loppu ja työttömyys kasvaa.

    Petkeles Petkeles 24.5.2023, 15:55

    ”Metsässä onkin vastausta vailla kysymys, miksi talousmetsien kasvatusmenetelmissä pitäisi suosia kasvua heikentäviä menetelmiä, mutta samalla hiilinieluja sekä uusiutuvien raaka-aineiden osuutta kokonaiskulutuksesta pitäisi kasvattaa.”

    Juu, tämä on vähän samanlainen yhtälö kuin saunan lämmityksen vaikutus perunoiden menekkiin.

    Visakallo Visakallo 24.5.2023, 19:58

    Petkeles ei oikein tunnu ymmärtävän näitä metsäasioita. Toisaalta se antaa hänelle vapauksia laukoa kevyitä kommenttejaan aivan asiallisista kirjoituksista.

    Kurki Kurki 24.5.2023, 22:14

    Juu, tämä on vähän samanlainen yhtälö kuin saunan lämmityksen vaikutus perunoiden menekkiin.

    No ei sitten yhtään.

    Pohjois-Savon Tahkon suojelumetsissä kaarnakuoriaiset saavat rellestää vapaasti.

    Metsätuholaki ei koske suojelualueita eli kaarnakuoriaistuhojen leviämistä ei voi estää. Ely-keskus on tyrmännyt ehdotukset kuolleiden puiden poistamiseksi suojelualueilta.

    ”Pahimmillaan lähivuosina nähdään tilanne, jossa Tahkon selänteen päällä seisoo vain kuivuneita kuoleita rankoja”, metsätalousyrittäjä Tolppanen sanoo, jolla on metsää Tahkon Kinahminmäellä.

    MT 24.5.2023

    Gla Gla 25.5.2023, 10:13

    Metsähallituksen Luontopalvelut tarkastelee kuluvana kesänä kansallispuistojen ja muiden suojelualueiden hoidon laatua kansainvälisen arvioinnin avulla.

    Taasko suojelualueita pitää hoitaa, ettei luonto aiheuttaisi luontokatoa. Vai mitä tällä tarkoitetaan?

    https://yle.fi/a/74-20033412

    Onko vastaus tuo viimeinen kohta eli miten maksimoidaan huvipuiston käyttöaste eli turistien rahan käyttö:

    Luonnonsuojelualueiden tehokkuuden ja hoidon arviointi antaa suuntaviivat siihen, miten hillitä luontokatoa, vahvistaa luonnon monimuotoisuutta ja kehittää retkeilijän asiakaskokemusta.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 25.5.2023, 10:22

    Kansallispuiston tavoitteisiin kuuluu myös virkistys ja luontokokemusten tarjoaminen. Hoitoon voi kuulua vaikka reittien ja eväspaikkojen rakentamista tai perinneympäristöjen hoitoa. Reitit ohjaavat ihmismassoja niin että herkimmät ja kulutuksesta eniten kärsivät alueet säästyvät luonnonmukaisempina.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 27.5.2023, 14:38

    Tutkijat suosittavat että peitteisen metsän osuutta tulisi lisätä metsämaisemassa, koska peitteisyys itsessään hyödyttää monia metsälajeja. Näin voidaan saada lievennettyä haittoja joita koituu siitä, että metsämme ovat keskimäärin nuoria, mahdollisesti jopa vähentää tiukasti suojeltujen metsien tarvetta.

    Tulos tukee sitä ajatusta, että sopivia kohteita kannattaa pyrkiä hoitamaan joko väliaikaisesti tai pysyvästi peitteisenä metsänomistajan niin halutessa.

    Tiivistelmä tuloksista:

    https://environmentalevidence.org/wp-content/uploads/2020/05/CEE-PLS_19-009_Savilaakso-2021_Habitat-preferences-determine-species-response.pdf

    Lähde: jatkuvakasvatus.fi

    Alkuperäinen artikkeli löytyy lehdestä Environmental Evidence nimellä:

    What are the effects of even-aged and uneven-aged forest management on boreal forest biodiversity in Fennoscandia and European Russia? A systematic review

    Gla Gla 29.5.2023, 08:34

    Mustikka kukkii erittäin runsaasti myös tänä vuonna
    Myös Luonnonvarakeskuksen havaintometsistä on huomattu runsas kukinta.

    – 16 havaintometsästä ainoastaan kahdessa kukkien määrä oli alhaisempi kuin pitkäaikainen keskiarvo, kertoo Luken erikoistutkija.
    https://yle.fi/a/74-20033719

    Taas hyviä uutisia mustikasta, mutta luonnon monimuotoisuutta ei näissä uutisissa käsitellä.

     

    Kurki Kurki 29.5.2023, 08:53

    Mustikka kukkii nyt aikaisin, kun 2 viikkoa oli lämmintä. Suomen luonto vain uhkaa ja voi tuhota marjasadon tai on voinut jo tuhota. Samoin kuusen vuosikasvu on vaarassa, joka uhkaa hiilinielua. Pakkasöitä oli viikon loppuna ja luvassa myös tälle viikolle. Nyt on palattu lämpötloissa 2..3 astetta alemmalle tasolle. Ennuste kesälle meni pahasti pieleen, kun luvattiin alkukesästä hyvin lämmintä, kun ollaankin palattu vanhaan. Vilu viljan kasvattaa.

    Välimeren maissa sataa.

    https://en.sat24.com/en/forecastimages

Esillä 10 vastausta, 5,971 - 5,980 (kaikkiaan 9,673)
1 2 3 … 597 598 599 … 966 967 968