Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Metsissä on harjoitettu ns. jatkettua jokamiehenoikeutta jo 80-luvulta lähtien. Yleensä kaikista muista ihmisten omaisuuteen kohdistuvista katselmuksista tiedotetaan etukäteen, ja näin vähennetään epätietoisuudesta johtuvia konflikteja, mutta metsät tuntuvat olevan tässä mielessä vapaata riistaa. Jos sitten metsässä syntyy jotain konfliktia, uutisointi tahtoo keskittyä metsänomistajan toimiin, mutta toinen osapuoli nähdään pelkästään työtään tekevänä uhrina. Olisiko jo aika näissä kartoitusten toteutuksessakin siirtyä sivistysvaltion tasolle. On aivan turha vedota kiireeseen ja rahanpuutteeseen. Aikaa ja rahaa kyllä on, se on niin monet kerrat näissä yhteyksissä nähty.

Kerran meillä oli avohakkuleimikko nauhottu ja metsänkäyttöilmoitus tehty peräti kahteen kertaan Natura-alueella, jossa kiellettyä oli vain maa-aines- ja rakenuuslakien mukainen toiminta.  Olisi hakattukin, ellei olisi ollut metsäpalovaaraa.  Sitten joku ”luontokartoittaja” äkkäsi ne nauhat ja ilmoitti Ely-keskukselle, että nyt hakataan ”luonnonmetsää”.  Metsäsuunnitelman alueelta oli tehnyt Metsäkeskus kahteen kertaan.  Soittivat minulle, ettei saa hakata.  Käytiin katsomassa tilannetta.  Kyseessä  oli leimikko, jossa osin hyvää tukkimännikköä puuta 300+ m3/ha, osin varoittavia esimerkkejä jatkuvasta kasvatuksesta.

Elyn edustaja sanoi minulle, että on kaksi vaihtoehtoa.  Joko perutaan hakkuu tai sitten Ely tekee valituskelpoisen viranomaispäätöksen, ettei saa hakata.  Todettiin, että mahdollisen valituksen pärjääminen on epävarmaa.  Siirrettiin hakkuu Elynkin mielestä luvalliseen paikkaan.  Saatiin sitten aikanaan vaihdossa Elyltä saman arvoinen palsta lähitienoolta.  Puuta jäi hakkaamatta ja hyvät kasvupaikat pois metsätaloudesta.

Mielestäni nämä luontokartoittajat eivät ole ”jokamiehiä”, jotka siis saavat liikkua vapaasti luonnossa hyödyntämässä sellaista, jolle maanomistajalla ei ole käyttöä.  Luontokartoittajien tavoite on puuttua metsänomistajan oikeuksiin, mikä tekee heidän liikkumisestaan luvatonta.  Luvallista on vain lakiin perustuva  viranomaistoiminta.

Minulla on aivan vastaava Natura-alue kuin Timpan porukoilla (kallioperän suojelu) mutta on pääosin ehditty hakata. Nyt kuitenkin metsään.fi tietojärjestelmässä on  melkein jokaisella kuviolla jotain merkintöjä, joiden merkitystä ja sisältöä en tunne. Osa voi johtua siitäkin, että alue on kansallispuistoon rajautuva. Ajattelin hyödyntää mhy:n apua oikeusvaikutusten selvittämiseen. Hyvää harjoitusta heille ja vastinetta jäsenmaksulle.

Mihin perustuu vaatimus runsaspuustoisten soiden hakkaamatta jättämisestä? Onko kyseessä väärin tulkinta, eli jokin luonnontilainen luontotyyppi vaatii suojelua mutta vastaava talousmetsä ei? Jos tällaisia tulee vastaan, kannattaa asiasta valittaa.

Kartassa lukee koodi ”91D0-Puustoiset suot”.  Tulevat joskus kertomaan mitä tarkoittavat.  Tiedossa ei ole mitään, mikä tekisi näistä jotain erikoista.  Erikoista on sen sijaan se, että aikanaan, kun alue päätyi Naturaan, niin Metsäkeskus teki metsäsuunnitelman Valtion piikkiin ja ei suunnittelijarouva havainnut mitään erikoista.  Seuraavan metsäsuunnitelman maastotyön teki Metsäkeskuksen tyyppi.  Suunnitelman kokosi metsäyhtiö.  Eikä siinäkään ollut mitään erikoista.

Siis kyseessä ovat ojitetut aivan tavalliset suot.