› Keskustelut › Metsänhoito › Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 5,891 - 5,900 (kaikkiaan 9,687)
1 2 3 … 589 590 591 … 967 968 969

  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Lähetetty: 16.1.2020, 22:35

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

    Tekijä
    risuparta
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Kurki Kurki 16.4.2023, 12:59

    Tomperi:  Kurki, Monelle lajille lahopuu on välttämätöntä, moni laji tarvitsee esimerkiksi sopivan varjostuksen elääkseen, ei menesty aurinkoisessa paikassa.

    Eiköhän noita kaikenlaisia elinympäristöjä lahopuineen ole ollut olemassa riittävästi 95%:lle, kun 5000:sta lahopuusta riippuvaisesta lajista 4750:lle on luokitus elinvoimainen tai silmällä pidettävä. Vain 5% on uhanalaisia, joka on huippua luonnossa, sillä aina luonnossa on kaikilla lajeilla kannan vaihtelua enemmän tai vähemmän. Pienen populaation lajit ovat kannanvaihteluiden suhteen kaikkein herkeimmin vaarassa hävitä, sillä se pieni popu on sinänsä suurin uhkatekijä lajille.

    Harjaskääpä nimenomaan vaatii paahteisia hakkuuaukkoja ja maassa olevaa haapuuta, että yleensä jostain löydetään. Lahopuulajeista Karvaorvakka, Peikonahka ja Halkiheltta, joidenka ensisijaiseksi elinympäristöksi on arvioitu vanhoja metsiä lahopuun puutetta, ovat myös  hakkuuaukkojen lajeja. Harjaskäävän ja monen muunkin lajin ensisijainen elinympäristö olisi hakkuuaukot, mutta sille on olemassa korkea kynnys kirjata tällainen uskon vastainen (kerettiläinen) tieto lajin elinympäristöksi.

     

    Tomperi 16.4.2023, 16:24

    Kysymyshän oli levinneisyys alueesta, kuukkelin levinneisyys alueesta jossa on yhtenäinen kanta tai laji esiintyy, ei yksilöiden määrästä.

    Samalla tavalla on käynyt riekolle Keski Suomessa. Kanta on hävinnyt, joitakin erillisiä esiintymiä voi olla ja silloin tällöin haaintoja. Siitäainakin jonkinmoinen yksilömäärä voisi löytyä riistatalouden puolelta.

    Mikä organisaatio on Bird life Finland? ”BirdLife Suomi on vuonna 1973 perustettu kansallinen lintuyhdistysten ja -harrastajien keskusjärjestö. Jäsenyhdistyksiä on 30 ja niissä oli jäseniä vuonna 2020 yli 15 000. Lisäksi BirdLifellä on 9 000 vuositukijaa.”

     

    Mistä löytyisi parempaa tietoa?

     

    Tomperi 16.4.2023, 16:34

    Kurki, juuri niin, paahteisilla alueilla nimenomaan, koska niiden lajisto tunnetaan hyvin, on lajeja jotka ovat esimerkiksi yhteen lajiin,  ravintokasviin täysin orientoituneet, kun kasvi häviää häviää myös ko perhonen.

    Näitä tämäntyyppisiä lajeja on muissakinksvuympäristöissä. Esimerkiksi Kallion Sinisiipi.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 16.4.2023, 19:02

    Parempaa tietoa riekosta:

    https://laji.fi/project/MHL.3/stats?tab=species&species=MX.26921&year=2022

    Vaihtaa lajia ja lintuyhdistystä valikosta niin näkee eri lajeja ja alueita.

    Gla Gla 19.4.2023, 15:27

    Jälleen hyviä uutisia Ylen sivuilla:

    Valosaaste voi olla yksi syy hyönteiskatoon – himmeätkin katuvalot saattavat pilata perhosen talvehtimisen

    https://yle.fi/a/74-20027642

    Toivottavasti tiheään asutuilla alueilla ymmärretään sammuttaa valot, jotta hyönteiskadon seurauksia voidaan lieventää. Vai onko kyse sittenkin vain vanhojen metsien hakkuista kaupunkilaisten raaka-aineiksi ja lahopuun määrästä.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen 25.4.2023, 09:43

    Hesarissa on vilkasta keskustelua Metsähallituksen mailta löytyneistä arvokkaista vielä suojelemattomista metsäalueista.

    https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009531741.html

    Artikkelissa oli todella onnistuneet kuvat. Joillekin saattaa tulla niistä ahaa-elämys, että hei, eikös meilläkin ole tuollaista metsää! Voisiko sen tarjota suojeltavaksi? Kuvista näkyy että aarniometsä ei ole läpipääsemätöntä ryteikköä, vaan usein helppokulkuista.

    Toinen ilahduttava asia on että luontokartoittajat tunnistivat hakkuiden lisäksi arvometsien toisen uhkan, joka on kaavoitus ja rakentaminen. Artikkelissa oli esimerkkinä Ylläs, mutta vilkasta rakentamista on menossa muuallakin, etunenässä erilaisten voimaloiden ja sähkölinjojen linjaukset.

    Kolmas asia on tarvittava suojeluala. Monimuotostrategiassa pyritään yli puolen miljoonan hehtaarin lisäsuojeluun metsämaalla. FAO:n metsämääritelmä kattaa metsämaan lisäksi myös osan meidän kitumaasta. Voisi olla ekologisestikin perusteltua pyrkiä 10 %:n suojelualaan metsä- ja kitumaan yhteenlasketusta pinta-alasta. Tämä siksi että myös karuilla kangasmailla, kivikoissa ja soilla on uhanalaisia lajeja. Pohjois-Suomessa kitumaata on varmasti suojeltu jo riittävästi, mutta etelässä ei. Nämä alueet olisivat myös halpoja lunastaa suojeluun, koska niiden metsätalousarvo on vähäinen.

    Kurki Kurki 25.4.2023, 09:47

    https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000009529346.html

    Koneen säätiö asialla.

    Ei ihme että kaikki nuo kuvan kohteet kivikot ja tunturien laet ovat jääneet hakkuiden ulkopuoelle, kun ovat jo muutenkin lakikohteita eikä niillä ole talousarvoja ja siksi ovat jo olleet hakkuiden ulkopuolella kuten muutkin tämän luettelon kohteet, perinneympäristöt, lehdot. kalliot, kivikot, paahderinteet, harjut, paloalueet, rannat, vedet, suot ja tunturipaljakat, joista ne Suomen uhanalaiset lajit 2350 lajia kaikista Suomen uhanalaisista 2667 lajista löytyvät.

    Tavoite tietenkin on laajentaa näiden elinympäristöjen varjolla suojelua lähiympäristön talousmetsiin, vaikka mitään suojeluperusteita siihen ei ole.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 25.4.2023, 09:55

    Kurki. Aika suuri osa luettelosi pinta-alasta on edelleen vähintään poimintahakkuiden piirissä, siis ei tiukasti suojeltuja. Lakikohteeksi päätyminen kai edellyttää luonnontilaisuutta tai vähintään sen kaltaisuutta. Ei ole perusteltuakaan laittaa näitä kaikkia tiukkaan suojeluun, koska monessa kohteessa suojeluarvot hyötyvät hakkuista.

    Tähän tapaan voi esimerkiksi lehtoja hakata, Tapio opastaa:

    https://www.tapio.fi/materiaalit/lehtokurssi/page472145.html

    A.Jalkanen A.Jalkanen 25.4.2023, 10:00

    Jiikoo-ketjussa kaivattiin määrittelyä sille miten avohakkuu eroaa luonnon itsensä tekemästä metsän uudistamisesta. Ero on siinä että luonto jättää enemmän puuta palstalle sekä pystyyn että kumolleen. Jos siis haluamme matkia luontoa, jätämme metsään enemmän puuta, ja niinhän me jo teemmekin. Toisaalta kaiken säästettävän elävän ja kuolleen puun ei tarvitse (eikä ole käytännöllistä) olla juuri sillä avohakkuualalla, vaan riittänee jos niitä on alueellisesti riittävä määrä.

    Nostokoukku 25.4.2023, 10:33

    Luonnon tekemään aukkoon ei jää vain enemmän puuta vaan kaikki puu jää ”aukkoon”, tuulenkaatoina, katkenneina runkoina tai tuhkana. Luonto ei tuo kaivuria mylläämään aukkoaan, ei ojita jokaista pienialaisia kosteaa painannetta, ei revi kantoja tienvarteen ja kuljeta hukkapuuta energiavarastoon. Luonnolle riittää juurakoista paljastunut tai karrelle palanut maa-aines. Luonto ei tuo aukkoonsa jalostettua siementä tai niistä kasvatettuja taimia tasavälein istutettuna eikä varjele näiden puunalkujen varhaisia elinoloja. Ihmisen aukko ja luonnon aukko matkivat toisiaan ainoastaan maisematasolla joka hetkeksi avartuu.

Esillä 10 vastausta, 5,891 - 5,900 (kaikkiaan 9,687)
1 2 3 … 589 590 591 … 967 968 969