› Keskustelut › Metsänhoito › Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 5,881 - 5,890 (kaikkiaan 9,687)
1 2 3 … 588 589 590 … 967 968 969

  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Lähetetty: 16.1.2020, 22:35

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

    Tekijä
    risuparta
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • A.Jalkanen A.Jalkanen 15.4.2023, 13:17

    Kiitos Nostokoukku. Kasvualueellani itäisessä Keski-Suomessa eli Konneveden, Rautalammin ja Hankasalmen raja-alueella alkoivat isot avohakkuut 1960-luvulla ja jatkuivat 1970-luvulla. Sielläkin kuukkelia on ehkä vielä tuolloin metsäisillä alueilla ollut, mutta itse en vain sattunut liikkumaan juuri sopivilla alueilla.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 15.4.2023, 15:39

    Kommentoin myös juttuun Inarin metsärauhasta.

    ”Opponoin hiukan käsitystä että lintukannoista ei olisi ”luotettavaa tietoa” kuin 2000-luvulta. RKTL ja myöhemmin Luonnonvarakeskus ovat metsästäjien toimesta inventoineet samat riistakolmiot samalla menetelmällä vuosittain vuodesta 1990 alkaen. Lisäksi on tehty Lapissa erikseen riistalintujen linjalaskentoja. Elokuun laskentojen pohjalta laaditaan syksyn metsästysajat metsäkanalinnuille. Lisäksi lintuharrastajien tekemät pysyvien lintulinjojen laskennat vuosikymmenten ajalta. Edelleen, eri yliopistojen tutkimusasemien pitkät havaintosarjat.

    Tilastojen tiirailun lisäksi pitää kuitenkin muistaa lintujen elinympäristövaatimukset. Ei siis riitä että on olemassa tilastollisia todennuksia, vaan niillä pitää olla todellinen biologinen pohja. Voidaan kyllä olettaa, että hömötiainen ja kuukkeli pärjäävät paremmin muuttuvassa ilmastossa ja muuttuvassa kilpailutilanteessa muiden lajien paineessa, jos metsänhoitotoimet suosivat niitä.

    Jos katsoo kuukkelin osalta koko maan kehitystä vaikka juuri talvilintulaskennasta, niin koko maan havaintojen määrä ei näytä hälyttävää heikkenemistä, mutta laji on vetäytynyt Keski-Suomesta pohjoisemmaksi. Se ei ehkä ole ollut kovin yleinen etelässä aiemminkaan?

    Kuukkelin sanotaan olevan peitteisen ja kerroksellisen metsän ystävä. Siksi voidaan olettaa, että niiden määrä on etelässä vähentynyt tasarakenteisuutta suosivan metsätalouden myötä. Wikipedia kertoo lajin olevan kaikkiruokainen, mutta viihtyvän hitaasti kasvavissa korpikuusikoissa, joissa puut ovat naavan ja lupon peitossa. Voisi ajatella että laji pystyisi palaamaan etelään, mikäli näitä heikosti puuta tuottavia korpia jää vastaisuudessa hieman enemmän metsätalouden ulkopuolelle. Jos niissä on lisäksi runsaasti lahoavaa lehtipuuta, niin kohde kelpaa myös hömötiaiselle.”

    https://www.hs.fi/mielipide/art-2000009454467.html

    Kurki Kurki 15.4.2023, 22:38

    Linkki: https://www.greenpeace.org/finland/toimi/suomen-metsat/enemman-elavaa-metsaa/?utm_source=google&utm_medium=cpc&utm_content=19110958200&utm_campaign=d&utm_term=143644963629&gclid=EAIaIQobChMIwt7v98qs_gIViFbCCh2n6A0PEAEYASAAEgJ5fvD_BwE

    Suomen metsät häviävät ja yksipuolistuvat huolestuttavaa vauhtia. Metsiemme lajeista yli 800 on jo uhanalaisia ja kaksi kolmasosaa metsiemme luontotyypeistä on luokiteltu uhanalaisiksi. Myös maamme linnut kärsivät tehometsätaloudesta. Esimerkiksi ennen yleiset lintulajimme, hömö- ja töyhtötiainen, ovat vähentyneet 2000-luvulla niin rajusti, että ne on äskettäin luokiteltu uhanalaisiksi. Vanhojen metsien väheneminen on niille kohtalokasta.

    Greanpeace on nyt Suomen metsien kimpussa ja näkyy olevan ne samat valheeet kuin muillakin luontojärjestöillä.

    Tiaisten kokonaismäärä on noussut 50 vuodessa 1 milj. yksilöllä eli pesäkolojakin on ollut riittävästi.

    Näistä 833 (Punanen kirja 2019, sivu 42) uhanalaisesta metsälajista 377 (45,3%) on lehdoissa, harjumetsissä 75 (9%), paahderinteillä 68 (7%) ja paloalueilla 25 (3%), jotka ovat hakkuiden ulkopuolella ja suojeltuja Suomen luonnon hoidossa. Talousmetsissä ja vanhoissa metsissä uhanalaisia lajeja sitten on 833- 545= 288.

    Kaikki metsätyypitkin on saatu uhanalaisiksi ja suurin syy on lahopuun puute, josta Suomen metsissä ei ole ollut puutetta koskaan  ainakaan lukujen valossa, koska 5000 lahopuuriippuvaisista lajista  vain 250 on uhanalaista, jotka taas ovat uhanalaisia kokonaan muista syistä esimerkiksi ovat joko pienen popun tai toisenlaisen ilmaston lajeja, joita on mahdoton saada lahopuuta lisäämällä runsastumaan.

    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mielipide/f2f0d0ca-b8a4-5770-b4c4-86ef44a44e6e

    Tomperi 16.4.2023, 09:21

    Onko propagandaa tässä ketjussa?

    ”Kuukkelin levinneisyydessä tapahtui valtava muutos viime vuosisadalla. Vielä 1900-luvun alussa  tavattiin Etelä-Suomessa asti ja lajin oli ilmeisen yhtenäinen etelästä pohjoiseen. Yhtenäisen  alue pieneni koko 1900-luvun ajan.”

    BirdLife Suomi ry

    Samaten Suomen eläinmuseossa helsingissä olevat, mm albiino metsot, niiden pyyntipaikkojen sijainti on helppo tarkistaa jos halua on.

    Tomperi 16.4.2023, 09:25

    ”Ei siis riitä että on olemassa tilastollisia todennuksia, vaan niillä pitää olla todellinen biologinen pohja”

    Siis mitä tämä tarkoittaa?

    Tomperi 16.4.2023, 09:30

    Kurki, Monelle lajille lahopuu on välttämätöntä, moni laji tarvitsee esimerkiksi sopivan varjostuksen elääkseen, ei menesty aurinkoisessa paikassa.  Ja tällaisten hyönteisten, leviminen uusille asuin alueille on todella heikkoa, olematonta talousmetsissä.  Tällaisia eliöitä ovat harvinaiset  lahorungoilla elävät hyönteiset ja sienet.

    jne…

    Timppa 16.4.2023, 10:35

    Minä olen kulkenut Keski-Suomen metsissä 80 vuotta.  Yhtään varmaa kuukkelihavaintoa en ole tehnyt.   Utsjoen tunturikoivikoissa on kevättalvella nähnyt niitä vuosittain.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 16.4.2023, 11:09

    Tomperille jälleen vastauksia

    Vielä 1900-luvun alussa  tavattiin Etelä-Suomessa asti

    Ei kuukkelien määristä taida olla tilastollisesti luotettavaa tietoa sadan vuoden takaa – muuta kuin että ’tavattiin’, eli ei voida suoraan verrata tuota aikaa nykytilaan. Metsätalous on kuitenkin todennäköinen pääsyyllinen tähänkin muutokseen koska se on suuria pinta-aloja koskettava maankäyttö. Vaikea uskoa että mikään kilpailuun, saalistukseen tai ilmastonmuutokseen liittyvä tekijä vaikuttaisi noin paljon… ellei sitten muiden isompien varislintujen lisääntyminen maassamme?

    ’Todellinen biologinen pohja’ tarkoittaa että jos tutkitaan jonkin lajin kannan vaihteluiden syitä, niin tutkittaviksi ei oteta sellaisia muuttujia joilla ei tiedetä tai arvellakaan olevan yhteyttä ilmiöön. Esim. hukkumiskuolemia ei yritetä ennustaa jäätelön syönnillä, vaikka niitä tapahtuu ihmispopulaatiossa samaan aikaan vaan otetaan selittäjäksi sää.

    Rukopiikki 16.4.2023, 12:42

    Pohjoisen lapin kuukkeli on sopeutunut erilaiseen elinympäristöön ja on mielestäni oma alalajinsa. Käytös ja elinympäristö poikkeaa.

    Kuukkeli on vähentynyt kovasti myös Lapin läänin eteläosissa. Vielä 90-luvulle saakka se oli hyvin yleinen Pohjois-Pohjanmaallakin missä on nykyään jo hyvin vähälukuinen. Eräällä seudulla missä oli 90-luvulla paljon kuukkeleita ei ole enää 2000 luvulla näkynyt ainuttakaan eli kyllä metsien käsittelyllä on suuri vaikutus.

     

    Nostokoukku 16.4.2023, 12:50

    Saarijärven lintumiehet pitivät ja kai pitävät vieläkin Pyhä-Häkin puiston vieressä kuukkelibaaria. Siellä niitä ainakin vielä näkee Keski-Suomessakin.

Esillä 10 vastausta, 5,881 - 5,890 (kaikkiaan 9,687)
1 2 3 … 588 589 590 … 967 968 969