› Keskustelut › Metsänhoito › Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 5,851 - 5,860 (kaikkiaan 9,687)
1 2 3 … 585 586 587 … 967 968 969

  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Lähetetty: 16.1.2020, 22:35

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

    Tekijä
    risuparta
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • A.Jalkanen A.Jalkanen 13.4.2023, 10:44

    ”Käpytikkojen määrään vaikuttaa kuusen ja männyn siemensadon runsaus, minkä vuoksi kannanvaihtelut eri vuosina voivat olla suuria.” (Wikipedia) Eli ei niinkään puun määrä suoraan vaan siemensatojen onnistuminen, joka tunnetusti riippuu lämpösummasta joka on ollut nousussa.

    Gla Gla 13.4.2023, 10:55

    Toki vaihtelua on, mutta eikö karkeasti laskettuna nykyinen 2500 miljoonaa m3 tuota yli 1,5-kertaisen siemensadon verrattuna 50-luvun 1500 miljoonaan niin hyvinä kuin huonoinakin vuosina?

    A.Jalkanen A.Jalkanen 13.4.2023, 11:03

    Varmaan juu. Mäntyjen kuutiomäärä on kasvanut enemmän kuin kuusen tai lehtipuun. Vieläkin enemmän siementä tulisi, jos tehtäisiin taimikonhoidot ja harvennukset kunnolla, jolloin latvus olisi vielä vanhemmissakin puissa tuuhea.

    reservuaari-indeksi reservuaari-indeksi 13.4.2023, 11:06

    Vaikea sanoa varmasti. Se nyt kuitenkin on selvää että vesulla, virtsillä ja ansulla noin tapahtuu kybällä. Linnutkin sen tietää.

    Leena

     

    Kurki Kurki 13.4.2023, 11:45

    Kun juuri tuossa hiihtelin erilaisten metsien läpi hakemaan mootorikelkkaa talven savottapaikalta, niin katselin nyt sillä silmällä onko tuota pieniläpimittaista koivulahopuuta hömötiaiselle kolopuuksi, niin vähän joka paikassahan tuota näkyi olevan. Tasalatvainen koivu kasvaa kituuttanut 3..5 m pituiseksi ja alle 10 cm paksuudeltaan isomman puun vieressä, kuollut valon puutteeseen kääpiä rungolla. Eniten oli turvepohjaisella ojitusalueella joka aarilla ja latva kuivunut. Oli talvella hakattu n. 1 ha aukkokin ja kaikki lahopuut pystyssä myös koivupokkelo 4m (d=20cm) kääpineen ja männyn paksu lenko tyvi katkaistu 3m korkeudelta lahopuuksi, säästöpuuryhmäkin. Eipä tarvitse minun lahopuita nostella pystyyn hömötiasille kolopuiksi, kun niitä näkyy olevan muutenkin pilvin pimein, eikä näkynyt yhtään tiaista.

    Miten on mahdollista, että sinitiaselle näkyy löytyneen koloja nykyisinkin, kun kanta on runsastut moninkertaiseksi aivan viime vuosikymmeninä 0,5..1,0 miljoonaan pariin, jolloin niitä kolopuuita ei olisi pitänyt edes olla? Koska sinitiainen on myös talvilintu ja vahvempi kuin hömötiainen, niin olipa pökkelöitä kuinka paljon tahansa, niin ei kai sinitiainen suvaitse reviirillään heikompaa hömötiaista.

    Auttaneeko enää mikään hömötiaista menestymään paremmin ja kanta saattaa laskea tästäkin kuin mitä nyt Suomessa on 400 000 ..600 000 pesivää paria. Tekopökkelöitä voi toki tehdä lisää talousmetsiin ja teenkin tämän keskutelun virittämänä? Ei ole iso asia katkaista etukasvuiden koivu 2m korkeudelta raivatessa.

    Rukopiikki 13.4.2023, 12:01

    Juuri hiihtelin tielle. Talousmetsissä ei näkynyt yhtään kolopuuta ja vain muutama sellaiseksi sopiva. Pieni vanhan metsän saareke oli kolopuita aivan täynnä. Isoja jos pieniä kolopuita. Jotkut isot männyt ja haavat aivan täynnä reikiä. Pohjoisessa koivu kuolee hitaasti ja siitä ei aivan heti lahopuuta tule. Etelässä voi olla rehevillä mailla eri tilanne.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 13.4.2023, 14:30

    Sirkka-Liisa Pyhälä kirjoittaa kaarnakuoriaisten vihollisista (kappalejakoa lisätty).

    ”Kirjanpainaja on luontainen ja luonnollinen osa boreaalista havumetsän ekosysteemiä. Taitaa olla etsimisen takana löytää laajoja kirjanpainajatuhoja luonnollisesti syntyneistä, eri ikäisiä yksilöitä kasvavista sekametsistä, joissa on myös lahopuuta joka lajia.

    Kirjanpainajan luonnollisia vihollisia ovat pohjantikka, muurahaiskuoriaiset (Thanasimus spp), päpsiäiset (Medetera spp) ja hohtokiilupistiäinen Rhopalicus tutela. Kaksi viimeksi mainittua kuoriutuu lentäviksi ja lisääntyviksi hyönteisiksi vasta touko-kesäkuussa kirjanpainajien vaivaaman puun rungolta.

    Muurahaiskuoriaisten kehitys kirjanpainajien tappaman puun kuoren alla saattaa kestää jopa kaksi vuotta (ainakin Oslon seudulla). Eli kun ne kirjanpainajan takia metsästä kaadetut kuuset kiikutetaan pois alle vuodessa kirjanpainajahavainnosta, onnistutaan poistamaan lähinnä nuo luontaiset kannansäätelijä-pedot 90-prosenttisesti.

    Itse kirjanpainajakuoriaisethan talvehtivat maaperässä ja ovat jo poistuneet rungoista, kun vahinko huomataan (keväällä pitäisi olla tavattoman tarkkasilmäinen ja vikkelä ensimmäiset kahvinporomaiset ulosteet kuusenrungoilla huomatakseen). Eli jokin system error tässä nykyisessä kirjanpainaja- ja kuusipolitiikassa on, kun kirjanpainajat lisääntyvät, mutta niiden luontaisista vihollisista ei edes ole ajantasaista tutkimustietoa maastamme?”

    https://www.hs.fi/mielipide/art-2000009512188.html

    Nostokoukku 13.4.2023, 16:12

    Ken muistaa, niin kirjoitin tällä palstalla alkutalvesta vähän samasta asiasta. Ihmettelin, miksi en ole nähnyt isoja kirjanpainajatuhoja suojelualueiden vanhoissa metsissä ja miksi massiivisimmat kirjanpainajatuhot keskittyvät tehokkaasti hoidettuihin hyvin kasvaviin yhden puulajin puuntuotantoalueisiin. Uskalsin jopa epäillä, että jalostuksellakin voi olla osuutta asiaan, on luotu kirjanpainajalle erityisen maistuvia  nopeakasvuisia höttöpuita. Palstalaisten mielestä asia ei ollut näin. Olkoon sitten näin. Millainen ”status” S-L Pyhällällä on metsäasioissa? Vai kirjoitti hän mielipiteensä korvakuulolta kuten minäkin?

    A.Jalkanen A.Jalkanen 13.4.2023, 16:51

    Ei ole tätä ennen havaintoja Sirkka-Liisasta. Sen sijaan luontaisia vihollisia tutkitaan kuten jo aiemmin keskusteltiinkin.

    https://forest.fi/fi/artikkeli/luontaiset-viholliset-voivat-estaa-kirjanpainajatuhon-tutkija-kertoo-miten-se-tehdaan/#4ed0c4f8

    A.Jalkanen A.Jalkanen 14.4.2023, 09:51

    Hyvä yhteenveto monimuotoisuuskysymyksistä.

    https://www.syke.fi/fi-FI/Tutkimus__kehittaminen/Luonnon_monimuotoisuuden_vaheneminen_voi(56874)

Esillä 10 vastausta, 5,851 - 5,860 (kaikkiaan 9,687)
1 2 3 … 585 586 587 … 967 968 969