En tunne tapausta tarkasti, mutta otaksun ei  ole kyseessä mikään pankkiohjelma vaan ensimmäinen laajasti monityyppisiin metsiin liittyvä tutkimus.  Tavallisen istuttajan etu on havaittu,  metsät uusiutuu itsekseen. Myynnistä jäävät tuotot tai velaksi ostetusta ”pankin metsistä”  on muita arvioita.  Ne eivät ole tähän monimuotoisuuteen liittyviä juttuja.

Kun esim. n. 12 – 80 % jk:n kestokoealojen kuusen taimissa oli juurikääpätartunta, niin miten se mahdollisuus  otettannee huomioon ”keinoälyn lataamisvaiheessa” ?

Edellyttää sitä että ohjelmaan on syötetty mahdollinen riski saada juurikääpä luontaisella uudistamisella pysyvästi leimikolle.

Näiden keskustelujen iso ongelma ja vastakkainasettelujen syy on usein hyvin erilaiset metsänkasvatuksen olosuhteet.

Vanhan lain aikana Lapissa kuivan kankaan uudistamisikäraja oli 130 vuotta. Tein KHO:lle valituksen liitteeksi karkean laskelman 90-vuotiaasta metsästäni, jota olisi pitänyt edelleen kasvattaa 40 vuotta.

Tämän 90-vuotiaan kuvion hakuuarvo oli silloin 40.000 euroa. Laskelma kolmesta eri vaihtoehdosta.

1. Metsä hakataan ja hakuuarvo sijoitetaan 6% korolla. (Esim. Metsäliiton osuuspääomaan, josta toki pieni vero)

2. Metsää kasvatetaan edelleen tuo 40 vuotta.

3. Metsä jätetään kasvamaan edelleen  ja omistaja joutuu otttamaan tuon 40.000 euron lainan tarpeisiinsa. (4%)

Tulos 40-vuoden kuluttua: (Ei takerrurta pikkuseikkoihin)

Vaihtoehdossa 1 metsänomistajan hakuuarvo on kasvanut  400.000 euroon + hänellä on 40-vuotia uusi metsä kasvamassa.

Vaihtoehdossa 2 metsänomistajalla on metsä, jonka hakuuarvo vaatimattomalla kasvulla on 40 vuoden kuluttua 60.000 euroa.

Vaihtoehdossa 3, kun metsä hakataan ja maksetaan otettua lainaa korkoineen  hakkuuarvolla pois, niin metsänomistajalle jää vielä velkaa 100.000 euroa.

1. 400.000 euroa + 40-vuotias uusi metsä.

2. 60.000 euroa.

3. -100.000 euroa eli metsävarallisuus syöty ja jäljellä tuollainen velka.

Ahneutta vai ei.  Lisäksi pita-alavero oli osaltani pääymässä, mikä tekisi laskelman vieläkin rajummaksi. Prosessin aikana ikärajat jo muuttuivat ja sain hakata osan alkuperaisestä valituksesta. Hakkasin sen sitten  tämän osan 2007 hitapiikin aikana mutta tämä KHO esimerkissä oleva osa on siellä muistomerkkinä edeleen pystyssä.

Maailma ja olosuhteet muuttuvat ja me ihmisetkin muutumme. Ikääntyessä elämänarvotkin pehmentyvät.

Rasitan Teitä vielä lisää tekoälyllä.  Kuvitellaan, että  reittiohjelmalla  haetaan lyhintä reittiä tai nopeinta polkua Espoosta Ivaloon toinen haku Hangosta Tuupovaaraan  niin ohjelma käyttää näitä saatavissa olevia tietoja kummassakin haussa ovat eri pätkät ja viimeisimmät havaitut tien viivykkeet tai kiertotiet siltaremontit.   Samalla  systeemillä se tekoäly homma toimii hakkuuaukosta pylväsmetsään, katselee lämpösummat ja  muut ravinteet.. kertoo sitten  miten asiat, kannot ja taimet ovat talvehtineet!