› Keskustelut › Metsänhoito › Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 5,641 - 5,650 (kaikkiaan 9,236)
1 2 3 … 564 565 566 … 922 923 924

  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Sent on: 16.1.2020, 22:35

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

    Tekijä
    risuparta
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • suorittava porras 17.3.2023, 09:53

    Jos metsänhoitosuosituksia ja sertifiointiehtoja noudatetaan , hommat on tasapainossa. Jos haluaa ottaa enemmän luontoa huomioon, voi valita FSC:n. Enempää holhousta ei tarvita.

    Tomperi 17.3.2023, 09:56

    Näitten nykyistens ertifikaatttien noudattamisen taso on sitä luokkaa että tavoitteisiin niillä ei päästä joten uutta sertifikaattia pukkovva….

    Puuki 17.3.2023, 10:44

    Jotain pientä korvausta maksaa SE, jos mo jättää sertivaatimusta enemmän säästöpuita ym. suojeluun liittyvää leimikolle.  Korvaako se myös esim. huonommat tukkimitat on kyseenalaista.

    Perko 17.3.2023, 11:04

    Mahdollisuuksia on parempaan monimuotoisuuteen jopa tuottavuuden kohentamiseen . Myynti robottit  kuin on lentolipuilla ja  hotellihuoneilla nostamassa tarjouksen myyntihintaa heti kun  kauppa kiihtyy.     Tämä linkki on kai jo ollut mutta eihän kertaus ole  haitaksi.

    Mikä on tuottavin tapa hoitaa metsää kestävästi? Uusi menetelmä ratkoo vauhdilla ongelman, jota aiemmin pidettiin mahdottomana | Aalto-yliopisto (sttinfo.fi)

    mehtäukko 17.3.2023, 11:15

    Ketä tässä on oikein uskominen? Tuo esitetty ” kestävin tapa” on koti-, ja ulkomaisin tutkimuksinkin todettu hiilensidonnaltaan kuin tuotoltaankin huonommaksi.Lisäksi sadon korjuu on monin verroin riski-alttiimpaa.

    A.Jalkanen 17.3.2023, 11:15

    Perkolle: aivan oikein, tekoäly avuksi. Tuleeko älyä ulos, riippuu siitä mitä laitetaan sisään. Jos laitetaan valikoitua aineistoa sisään, tulee valikoitua ulos. Ehkä yllätymme positiivisesti: tekoäly pystyy ehkä ratkaisemaan sen probleeman, miten jatkuvan kasvatuksen metsä saadaan uudistumaan hyvin ja miten vältetään metsätuhot. Tekoäly pystyy huomioimaan myös monimuotoisuuden ja kasvihuonekaasujen päästötaseet. Odotamme mielenkiinnolla tuloksia!

    Esimerkiksi kaarnakuoriaisten riskeihin ynnä muihin hankalasti mallitettaviin asioihin tekoäly auttaisi varmasti. Jos laittaa sisään muuutaman vuoden tuhot, näkee millaisissa metsiköissä ja missä niitä esiintyy juuri nyt, ja voi antaa varoituksia metsänomistajille että hakatkaapas.

    Timppa 17.3.2023, 11:19

    Timppa, oletko liikkunut iso alaisissa puhtaissa männiköissä joiden ikä on 30 40 vuotta alle 50, joista kaikki lehtipuut on poistettu kaikki metsänhoitotyöt tehty ajallaan perusteellisesti eikä maalajikaan paljon vaihtele?

    Olenhan liikkunut paljon.  Ei niissä kuivahkon tai kuivan kankaan metsissä paljon lehtipuuta näy.  Ei näy muuten luonnontilaisessa 100-vuotiassa kuivahkon kankaan metsäpalon jälkeen syntyneessä männikössäkään.  Viimeisetkin koivut ovat kuolleet ja lahoavat pitkällään.

    Kasvatusmänniköt eivät ole kuitenkaan aivan hiljaisia.  Niissä menestyy mustikka ja keväisin pörräävät kimalaiset.  Kesällä taas monet selkärankaiset linnuista karhuihin käy syömässä mustikoita.  Myöhemmin hirvet mustikanvarpuja.  Luonnontilaisessa vanhassa  männikössä ei ole juuri mitään hyödynnettävää.  Palokärki voi hakata lahopuuta ja sienet ja toukat hyötyä kaatuneista puista.

     

    Timppa 17.3.2023, 11:29

    Mikä on tuottavin tapa hoitaa metsää kestävästi? Uusi menetelmä ratkoo vauhdilla ongelman, jota aiemmin pidettiin mahdottomana | Aalto-yliopisto (sttinfo.fi)

    Luonnontuhoilla meidän metsätaloudessa ei ainakaan tähän saakka olen ollut  merkitystä.  Niillä miten uusi metsä lähtee kasvamaan ja kasvaa on ratkaiseva merkitys.  En ymmärrä miten se keinoäly saisi uuden hyvän taimikon syntymään metsään, kun se ei sinne ole tähän mennessä syntynyt.  Tai saisi luontaisesti syntyneet puut kasvamaan vähintään yhtä hyvin kuin jalostetuista siemenistä kasvatettavat.

    Jos Aalto-yliopistossa nuo kysymykset on ratkaistu, niin kyseessä  on Nobelin-palkinnon arvoinen suoritus.   Jos ei, niin sitten täydellinen huijaus.

    Perko 17.3.2023, 11:33

    A J   hyvä huomautus!    Tuo ajatus  AI parametrien sisään laitosta ei koske koneoppimista,  oikea systeemi hakee tietoa jo olevista tiedostoista myös tulevista. En epäile Aalto yo:n kykyä noissa.    vert. google joka opastaa ja haistaa nämäkin jutut.  Algoritmit ovat tavallaan  vain ohjelman ”rytmikoneita” jolle sävel voidaan hakea ympäristön tiedoista.

    Täällä on näitä omanmetsän ”nobelisteja”  jolla ohittavat  kaiken mennee  ja tulevan tutkimuksen. Näin ovat kirjoittaneet!

    Puuki 17.3.2023, 11:39

    ”Esimerkiksi kasvupaikan ja laskentakoron muutoksella tuottoa voidaan kasvattaa jopa kolmanneksen”.    Mitä uutta tuossa muka on ?

Esillä 10 vastausta, 5,641 - 5,650 (kaikkiaan 9,236)
1 2 3 … 564 565 566 … 922 923 924