› Keskustelut › Metsänhoito › Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 5,591 - 5,600 (kaikkiaan 9,243)
1 2 3 … 559 560 561 … 923 924 925

  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Sent on: 16.1.2020, 22:35

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

    Tekijä
    risuparta
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • A.Jalkanen 10.3.2023, 22:33

    Jonkin verran eroa kuitenkin. Osa vanhan metsän lajistosta on meillä nyt harvinaisia ja luonnonmetsien lajistosta superharvinaisia.

    Osa näistä harvinaisista saattaisikin olla yleisiä, jos metsiämme ei olisi käsitelty. Samoin nuorten metsien lajit ovat nyt meillä yleisiä, mutta luonnonmetsän oloissa ne saattaisivatkin olla harvinaisia.

    Lajistoa on siis muutettu muillakin tavoin – ei pelkästään uhanalaistettu vaan muutettu myös lajien runsaussuhteita.

    Gla 10.3.2023, 23:02

    Uskon, että tuollaisessa on lajeja paljon enemmän kuin talousmetsässä. Muuten juttu oli aika asenteellinen.

    Oikea metsä.

    Hiilinielun käsitteeseen piti sotkea hiilivarasto, jotta metsäalan näkemykset saatiin kumottua.

    Metsä uudistetaan hakkaamalla se selluksi, jolloin hiili päätyy taivaalle. Ei puhettakaan siitä, mitä tapahtuisi, jos sellua ei olisi.

    Vanhan metsän lajisto ei palaa.

     

    kaapo123 11.3.2023, 05:59

    No geenitutkija Adam Rutherford kertoo kirjassaan Luomakunnan Kruunu,että koko maailman pallon historia tarkottaa sitä,että on menetetty lajeja 97 % ja että  uutta kehittyy ja geenitkin kehittyvät.Siis oisi normaalia, että on lajikatoa ja sukupuuttojakin,se oisi luonnon ohjelma kuten ekologi kertoo kirjassa Kuoleman ja Elämän kysymys,ekologi M Katajavuori

    Nostokoukku 11.3.2023, 10:24

    Luonnonmetsissä lajeja on 60-65% enemmän.

    Ero on mielestäni huomattava. Luonnonmetsissä lajeja on 20 000. Jos niistä vain 35% esiintyy puunkasvatusalueilla, niin aika moni laji jää kaipaamaan luonnonmetsää.

    Hirvikärpänen.

    Hirvikärpänen esimerkkinä aukkoisuuden positiivisesta vaikutuksesta on kyllä huono. Se kun on surkea lentäjä ja levittäytyy uusille alueille hirven kyydissä. Hirviä olen nähnyt niin aukoissa kuin metsissäkin.

    Alikasvoskuusikko tukahduttaa alleen kaiken muun. Samoin tiheät pöheiköt.

    Tiheät alikasvoskuusikot ja tiheät pöheiköt ovat lähinnä käsiteltyjen puuntuotantoalueiden ongelma. Luonnonmetsissä niitä harvemmin tapaa. Vuotuiset mustikkani olen poiminut yli 150 vuotiaasta muutaman hehtaarin METSO kuusikkoisesta sekametsästä. Sieltä niitä joka vuosi löytyy, halloista ja kuivuudesta riippumatta.

     

    Timppa 11.3.2023, 10:47

    Ollaan uudistettu 100-vuotiaita kuusikkoja, jotka ovat tosiaan hyvin lajiköyhiä.  Ei se tilanne muuttuisi juurikaan paremmaksi seuraavien 50 vuoden aikana ellei kirjanpainajia olisi.  Minulla on esimerkkejä syöksyvirtauksen ikääntyneeseen kuusikkoon tekemistä aukoista.  Muutama kitulias kuusentaimi ei muuta.

    Nyt noille vanhoille kuusikoille tulee käymään niin, että tyvilaho lisääntyy.  Myrsky kaataa muutaman tyvilahon.  Sitten niistä muodostuu kirjanpainajien lastenkoti.  Pian on koko metsä yhtä luurankokuusikkoa.  Onko tämä hyvä juttu saa kukin itse arvella.  Verrokkina on, että, kaadatan sen kuusikon ja alue mätästetään.

    Mahtaako tuo Nostokoukun Metso-sekametsä, uudistua?   Minä ole poiminut mustikkani mäntykankaille tehdyistä aukoista tai aivan aukon vierestä   En kauempana olevasta vanhasta sekametsästä, jossa on varpuja, muttei marjoja.  Aika vähäpuinen on sellainen ikääntynyt metsä, josta saa kunnolla mustikoita.

    Nostokoukku 11.3.2023, 11:20

    Puuntuotantoalueilla on omat ongelmansa, lajiköyhyys, alttius niille kuuluville tuhoille, monotonisuus ym. On tietenkin hieman kornia verrata niitä metsiin ja pyrkiä väkisin matkimaan niitä.

    Kyllä se Metso kuvio uudistuu, kun sen aika koittaa, salamasta kun syttyy niin uudistuu tai myrsky pistää nurin. Sillä metsällä kun ei ole enää kiire mihinkään ja korkolasku sen kohdalla on lopetettu. Kuusikon päällä on vielä vanhempia tosi paksukaarnaisia mäntyjä. Ne sen aikanaan uudistaa.

    kaapo123 11.3.2023, 14:54

    Joo mutta suojelumetsät elää 500 v ja sitten lahovat.Lahoaminen alkaa sillai,että kuka puu on ensin kuoresta vioittunut,että bakteerit ja virukset ja sienet ja levät pääsee sitten lahottamaan ja käävät ja pakuritkin ja sitten tulee johonkin aukko ja valoa pääsee lisää ja taimikkoa alkaa syntyä johonkin aukkoon ja niin vähitellen syntyy metsä. Näkeehän sen,miten metsät kehitty jääkauden jälkeen

    Kurki 11.3.2023, 16:49

    Luonnonmetsissä lajeja on 60-65% enemmän.

    Mitähän tämäkin tarkoittaa?

    Minä ymmärtäisin, että tuosta vesijaon metsästä niin, että kyllä siellä sitä saman lajin sammalta on enemmän. Entä lajien lukumäärä? Ei näy yhtään metsämarjojen varsia. Entä kuinka monta uhanalaista lajia tuosta metsästä löytyy? Ei suinkaan voilla niin, että toisenlaisen ilmaston laji olisi tuolla yhtään elinvoimaisempi kuin muuallakaan.

    Hakkuiden ja metsien käsittelyn ulkopuolella olevilla luonnontilaisilla elinympäristöillä Suomessa uhanalaisia lajeja on  2330 kaikista uhanalaisista 2667 lajista. Mikä on ennuste näille uhanalaisille lajeille. Siirtyvätkö milloin luokkaan elinvoimaiset (LC)?

    Gla 12.3.2023, 06:33

    Timpan kuusikot eroavat luonnon metsistä historiansa takia. Talousmetsää on hoidettu vuosikymmeniä, kenties alkuperäkin on keinollisesti uudistettu, jolloin tulos on mikä on.

    Nostokoukku aivan oikein toteaa, että luonnon metsässä kehitys on paljon hitaampaa. Ei sitä talousmetsälasien läpi pidäkään katsoa. Luonnon metsät eivät ole hävinneet, aina on niissä kuolemaa seurannut uusi elämä. Uudistumistakin tapahtuu kahta kautta, pienialaisesti yhden tai muutaman puun kuoleman synnyttämään reikään tai isommin jonkun tuhon jälkeen. Alikasvoskuusillakin on aikaa kasvaa. Talousmetsässä 30 v/1,3 m on ongelma, mutta ei luonnossa.

     

    Gla 12.3.2023, 06:45

    Suurin osa eläinajeista on vaikeasti havaittavia hyönteisiä. Kasvejakin on varmasti enemmän kuin kuvista näkee. Sienet vielä oma lukunsa. Mustikkaa tuolla näyttää olevan vähän, koska ollaan joko rehevällä kankaalla ja/tai kuusikossa liian vähän valoa. Yhdessä kuvassa on tuulenkaatojen takia valoa jo siinä määrin, että aluskasvillisuus on heinittynyt. Noin ainakin omt:llä herkästi käy.

    Muuten maaperä on hyvin kasvipeitteinen, joten mustikan vähäisyyden vastapainoksi muita lajeja riittää. Pimeän talousmetsäkuusikon kuollutta neulasmattoa ei kuitenkaan kuvissa näy.

Esillä 10 vastausta, 5,591 - 5,600 (kaikkiaan 9,243)
1 2 3 … 559 560 561 … 923 924 925