› Keskustelut › Metsänhoito › Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

  • Tämä aihe sisältää 9,246 vastausta, 120 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 2 minuuttia sitten Kurki toimesta.
Esillä 10 vastausta, 5,581 - 5,590 (kaikkiaan 9,247)
1 2 3 … 558 559 560 … 923 924 925

  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Sent on: 16.1.2020, 22:35

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

    Tekijä
    risuparta
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Timppa 8.3.2023, 22:37

    Tähän päästään lisäämällä peitteisyyttä, kytkeytyneisyyttä, lahopuuta jne.  –

    Minusta peitteisyyttä on tarpeeksi.   Kykeytyneisyyttä haitannevat järvet, avosuot, liikenneväylät ja asutus.    Kesti mm tosi monta vuotta ennen kuin hirvikärpänen pääsi kiertämään Päijänteen länsipuolelle.  Kyllä nykymetsissä kaikki eliöt pääsevät mihin haluavat ilman noita esteitä.

    Lahopuuta saamme liikaakin ilman erillistä lisäämistä.

    A.Jalkanen 8.3.2023, 22:52

    Timpalla oikein hyvä pointti: leviämisesteitä on muitakin kuin avohakkuut. Esteistä on hyötyäkin eikä pelkästään haittaa: myös esimerkiksi metsäpalon ja kaarnakuoriaisten leviäminen estyy. Samoin jo mainittujen hirvikärpästen. Mutta eikö ole myös niin, että oikein pirstaloitunut ympäristö vaatisi metsäpeitteeltä sitten vielä entistäkin parempaa kytkeytymistä jos luonnonmaantiedekin on eliöitä haittaava?

    Suorittava on myös oikeassa tuossa että liika on liikaa peitteisyydessäkin. Taimikon ja nuoren metsän harvennuksista pitää huolehtia tarkasti, mutta sinnekin pitää muistaa jättää riistatiheiköt ja säästöpuuryhmät. Peitteisyyttä on kuitenkin montaa sorttia ja astetta, esimerkiksi harva siemenpuusto voidaan jo katsoa peitteiseksi. Osa eliöistä myös haluaa elää nimenomaan pimeissä ja kosteissa kellarikuusikoissa.

    Ollaan myös melko varmoja että jos metsämme olisivat luonnontilaisia, niiden yleiskuva olisi paljon peitteisempi ja monesti myös kerroksellinen tai erirakenteinen. Avovaiheen metsää olisi vähemmän ja avovaiheet toistuisivat harvemmin kuin nykymetsissä.

    Timppa 8.3.2023, 23:42

    Metsämme ovat sopeutuneet elämään monenlaisissa oloissa.  Eivät ne tiedä tuleeko huomenna myrsky tai metsäpalo.  Eivät sitäkään millaiset säät jonain vuonna ovat.   Ainoa varma minkä ne tietävät on päivän pituus.  Jos se muuttuu nykyisestä, niin tulee vaikeuksia.   En  myöskään  usko, että eliöt olisivat niin erikoistuneita asuinpaikkansa suhteen kuin  nykyään tunnutaan uskovan.  Löytyihän hakkuuaukoista jotain harvinaisia sieniä tai kääpiäkin.  Oleellista eliöille on mielestäni kohtuullinen ”kortteeri” ja vähän vihollisia.

    Mikä on muuten peitteisyyden määritelmä.  Riittääkö 5-vuotias hyvä taimikko?

    A.Jalkanen 8.3.2023, 23:45

    Ei se ole Timppa 0/1-muuttuja vaan jatkumo erilaisia. Toivottavasti olet oikeassa tuon leviämiskyvyn suhteen. Se tarkoittaisi että eliöt palaavat kun elinympäristöt kohenevat.

    Rane 9.3.2023, 07:04

    Esimerkiksi tämä korvasieni.Jostain niitä pompsahtaa vaikka korvasienikoneen käyntiväli on pitkä.Ja häviääkö lahottajasienet vaikka korjaisi kaikki lahopuut pois?

    Korvasienipaikat (salste.net)

    Scientist 9.3.2023, 08:34

    Hakkuuaukioille tulee yleensä vadelmaa, maitohorsmaa vaikka niitä ei kasvaisi lähelläkään. Ilmeisesti tulevat maaperän siemenpankista kun olosuhteet muuttuvat sopivaksi?

    Gla 9.3.2023, 10:22

    Siemenpankki on yksi, lintujen mukana kulkeutuu joidenkin lajien siemenet, esim. pihjala. Jotkin siemenet kulkeutuu tuulen mukana pitkiä matkoja. Luonto on keinonsa kehittänyt.

     

    Rukopiikki 9.3.2023, 10:47

    Maitohorsma on kova siementämään ja siemen niin pientä ja kevyttä että tuuli voi kuljettaas sitä jopa satoja kilometrejä. Enemmänkin. Joskus kun sopivaan aikaan katsoo siementävää horsmapeltoa niin siitä lähtee siementä ilmaan tuulenpuuskiin niinkuin lumituisku menis. Siementä tuntuu olevan ilmassa joka paikassa. Linnut levittää vadelmaa ja pihlajaa. Pientä pihlajaa on lisäksi metsänpohjalla usein juromassa paljon

    A.Jalkanen 10.3.2023, 21:17

    HS:n artikkeli ”Kielletty metsä” Vesijaon luonnonpuistosta. Suurimmat kuuset ovat 70 cm läpimitaltaan ja 40 metriä pituudeltaan.

    https://dynamic.hs.fi/2019/kielletty_metsa/

    Lainaus:

    Luonnontilaisen metsän tärkein tunnusmerkki ovat kannot – siis se, ettei niitä ole. Hakkuutähteet katoavat parissakymmenessä vuodessa, mutta suuret kannot ovat näkyvissä helposti viisikymmentä vuotta ja pidempäänkin.

    Lisäksi luonnontilaisen metsän puuston tulisi olla eri-ikäistä. Kun vanhoja puita kuolee ja kaatuu, niiden jättämiin aukkoihin kasvaa uusia. Metsän latvus on monikerroksinen. Silmiinpistävä merkki on myös lahopuun suuri määrä.

    Myös luppojen ja naavojen määrä kertoo metsän vanhasta iästä. Samoin lehtipuiden tyvellä ja pinnalla kasvavat sammalet ja jäkälät.
    …

    Eri tutkimuksissa on päädytty siihen, että luonnontilaisissa metsissä on keskimäärin 60–65 prosenttia enemmän lajeja kuin vanhaksi kasvaneessa talousmetsässä.

     

    Timppa 10.3.2023, 22:21

     

    Eri tutkimuksissa on päädytty siihen, että luonnontilaisissa metsissä on keskimäärin 60–65 prosenttia enemmän lajeja kuin vanhaksi kasvaneessa talousmetsässä.

    On sitten tosi vähän.  Aukossa tai nuoressa talousmetsässä on moninkertainen määrä.  Ikääntyneessä kuusikossa on lahottajasieni, palokärki, klrjanpainaja. muurahaisia ja sammalta.  Ehkä orava tai joku lintu, mutta niitä, on  muissakin metsissä.

     

Esillä 10 vastausta, 5,581 - 5,590 (kaikkiaan 9,247)
1 2 3 … 558 559 560 … 923 924 925