› Keskustelut › Metsänhoito › Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 5,571 - 5,580 (kaikkiaan 9,252)
1 2 3 … 557 558 559 … 924 925 926

  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Sent on: 16.1.2020, 22:35

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

    Tekijä
    risuparta
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Visakallo 8.3.2023, 16:08

    Kukahan sen mahdollisen avohakkuuluvan sitten myöntäisi ja paljonko sen saamiseen menisi aikaa? Olisiko myönnetyistä luvista valitusprosessit käytössä? Paljonko prosessi maksaisi? Olisiko puolueen jäsenkirjasta apua?

    Husq165R 8.3.2023, 16:15

    AVI ja Metsäkeskus, 1-2 vkoa. On. Mo:lle maksuton tai kymppejä, virkatyönä oto. Maalaisliittolaiset saa jatkaa avohakkuita.

    Nostokoukku 8.3.2023, 16:29

    Eikös tämä käytäntö jo ole olemassa. Metsänkäyttöilmoitus Metsäkeskukselle. Maksuton, mutta jos haluaa nopeutetun käsittelyn maksaa 80 euroa. Metsään.fi palvelussahan on kaikki metsälakikohteet, joita ei saa hakata, kuten MOT – ohjelma sertifioinnista osoitti…….Ja valvonta pelaa kuin vettä hanasta laskisi.

    A.Jalkanen 8.3.2023, 16:33

    Eduskuntavaaliohjelmasta ei avohakkuukieltoa löydy. Metsäohjelmassa ja Ville Niinistön unelmissa se voi olla edelleen.

    https://www.vihreat.fi/eduskuntavaaliohjelma-2023/

    Visakallo 8.3.2023, 17:06

    Eihän ne vihreät kieltoa esitäkään vaan luvanvaraisuutta. Ville varmaan myöntää ne tapauskohtaisesti ja maksua vastaan.

    A.Jalkanen 8.3.2023, 20:25

    https://www.hs.fi/mielipide/art-2000009431447.html

    Vanha ystävämme T.A. on taas päässyt vauhtiin Hesarissa.

    TA: Onhan se polttaminenkin parempi kuin nykyiset avohakkuut. Polttaminen muistuttaa luonnollista asiaa, metsäpaloa, kun taas avohakkuu on täysin luonnotonta. Kannattaa lukea Hesarista 10.10.2021 juttu ”Metsä palaa”, siellä todetaan metsäpalon suurista myönteisistä vaikutuksista luonnon monimuotoisuudelle.

    Sinänsä on tarpeetonta tietää, miten metsiä hoidettiin ennen sotia. Tärkeintä on tietää se, miten metsäekosysteemit saadaan pelastettua ja ennallistettua oltuaan liian pitkään ihmisen riiston kohteena. Metsiä on kohdeltu liian ahneesti, ja on aika korjata nämä virheet. Niitä sellutehtaitakin ja paperikoneitakin pitää olla vain sen verran, että se ei edellytä ahnetta metsätaloutta, vaan pienimuotoisempi metsän hyödyntäminen on mahdollista. Nyt etenkin Etelä-Suomessa melkein kaikki metsät on valjastettu puuntuotantoon puupelloiksi. Se on täysin kestämätöntä.

    PP: Yksittäinen metsäpalo onkin monimuotoisuuen kannalta hyvä asia mutta se että ihannoitaisiin ennen sotia suoritettua metsätaloutta niin siinä on kyllä kovin eri käsitys metsän käsitteestä. Nykyiset metsät ovat huomattavasti peitteisempiä, tiheämpiä, järeämpiä, vanhempia kuin metsät 100-150 vuoden takaa. Eli monelle kommentoijalle tuntuu olevan hieman hakusessa millaista metsää sen ihanne metsän pitäisi olla. Jos se on vain sitä 100-150 vuotiasta kuusikkoa, niin eihän sekään ole monimuotoisuuden kannalta hyvä asia vaan monimuotoisuus tarkoittaa myös metsissä eri ikäisyyttä, myös avoimia alueita, myös lehtimetsiä.

    Monen metsä tyypin lopputulos on se vanha kuusikko. Jo nyt näkyy metsänhoidossa se että lehtimetsämme, koivikot ovat vähenemässä ja se on monimuotoisuuden kannalta huono asia. Koivikon perustaminen vaatii sen hakkuuaukon. Siksi on outoa vaatia monimuotoisuuden nimissä avohakkuiden kieltämistä.

    AJ: Juurikin näin. Avohakkuu ei ole luonnotonta, vaan myös luonto itse tekee erittäin paljon avohakkuuta muistuttavaa metsän uudistamista. Olin jokin aika sitten Suomen Metsätieteellisen Seuran ennallistamisseminaarissa, jossa oli läsnä maamme eturivin metsäbiologeja. Todettiin yhteistuumin, että mikäli maisematasolla halutaan maksimoida monimuotoisuus, ratkaisu voisi olla ns. luonnonläheinen metsänhoito. Tämä tarkoittaisi muun muassa, että alueella on avohakkuita, eriasteisesti peitteisinä hoidettavia alueita ja suojelualueita.

    Joidenkin tahojen eduskuntavaalitavoitteisiin kuuluu ilmeisesti avohakkuiden saattaminen luvanvaraisiksi. Hakkuita valvotaan jo nykyäänkin, kun niistä pitää tehdä ennakolta metsänkäyttöilmoitus. Jos tärkeät luontokohteet on kartoitettu, ne osataan ottaa huomioon hakkuissa. Turvemailla on usein järkevääkin välttää avohakkuita, mutta aivan kokonaan ilman niitä ei sielläkään selvitä, jos metsä ei uudistu.

    Nostokoukku 8.3.2023, 21:43

    A.J. Nyt olen kyllä vähän pettynyt. Luonnon tekemä ”aukko” ja ihmisen tekemä avohakkuu eivät kyllä metsän uudistumisena muistuta toisiaan. Korkeintaan seminaarissakin metsäbiologie mainitsemalla maisematasolla, ei muuten.

    Kurki 8.3.2023, 21:55

    https://www.hs.fi/mielipide/art-2000009431447.html

    Ai jaa keskustelu käynnissä. Näissä Hesarin keskusteluissa on se hyvä puoli ettei sillä ole tätä palstaa vaivaavia höyhensarjan rettelöitsijöitä. Johtuneeko moderoinnista.

    Veli-Jussi Jalkanenkin oli kommentoinut ja napautin ”hyvin argumentoitu”.

     

    A.Jalkanen 8.3.2023, 22:18

    ”Muistuttaa” on avainsana. Ei tarvitse olla yksi yhteen. Muistuttaa siinä mielessä, että molemmissa suuri määrä puita kuolee kerralla. Lopputulos on toki erilainen, jos tappaja ei olekaan moto vaan myrsky, metsäpalo tai hyönteiset.

    Käytän sanaa ”muistuttaa” tarkoituksella, jotta lukija ymmärtäisi että myös luonnonprosessien tuloksena on metsän avoimuuden lisääntyminen, mutta olisi hyvä ymmärtää myös tilanteiden erot. Samankaltaisuus luonnontilan kanssa on se mitä halutaan, jotta siihen sopeutuneet lajit voivat selvitä. Tähän päästään lisäämällä peitteisyyttä, kytkeytyneisyyttä, lahopuuta jne.  – ns. luonnonläheisen metsänhoidon peiriaatteiden mukaisesti.

    Tämän palstan lukijat ja varmaan suuri osa Hesarinkin lukijoista on jo oppinut nämä asiat. Ainakin niitä on riittävän monta kertaa toistettu.

    suorittava porras 8.3.2023, 22:34

    Olisin vähän kriittinen peitteisyyden etujen suhteen. Marjat ovat palautuneet ja yleistyneet nuorien metsien ja taimikoiden hoidon tehostumisen myötä. Valon lisääntyminen raivausten jälkeen on edistänyt elämää maan pinnalla.

    Kuusialuskasvos näivettää kaiken muun elämän allaan ja sama tilanne on ylitiheinä kasvavissa pusikoissa. Peitteisyyttä kannattaakin mieluummin vähentää ,kun lisätä ja huolehtia siitä ,että valon vaikutus yltää metsissä maahan asti. Karuilla maapohjilla kuusialuskasvoksesta on vain haittaa. Uutta puusatoa siitä on turha odotella.

Esillä 10 vastausta, 5,571 - 5,580 (kaikkiaan 9,252)
1 2 3 … 557 558 559 … 924 925 926