Keskustelut Metsänhoito Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 5,551 - 5,560 (kaikkiaan 9,253)
  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

  • Kurki

    AJ:   Aivan. Ainakin rantaniitty ja metsälaidun ovat ne luontotyypit, joissa laiduntamista tarvittaisiin nautaeläinten tai lampaiden suorittamana.

    Nuo luontotyypit ovat uhanalaisia umpeen kasvamisen vuoksi. Umpeen kasvaminen on suurin yksittäinen uhkatekijä Suomen luonnossa muutenkin, kun se uhkaa 750 lajia kaikista Suomen uhanalaisista lajeista 2667.

    Tässä siis taistellaan Suomen luontoa vastaan, joka on aika kummallista. kun juuri siihen luonnontilaan pyritään oikein EUn panostamana ennallistamisasetuksella.

    Viljelijälle on maksettu Pohjanlahden rannikolla korvauksia merenrantaniityn pitämisestä avoimena vuosien mittaan 80 000 e, että suokukko voisi pitää soidinta, kun se luonnontilainen pitkä rantaruovikko ei kelpaa.

    Onko tälläisessa suojelussa mitään järkeä, kun pitää taistella Suomen luontoa vastaan?

    A.Jalkanen

    Naulan kantaan Kurki. Kyllä kai suokukko löytää soidinpaikat Lapin aapasoilta ja ojittamattomilta nevoilta. Ensimmäistä kertaa kuulen että se olisi rantalintu.

    Ehkä luonto ei tarvitsekaan perinneympäristöjä vaan ihminen tarvitsee? Jos päädytään siihen että ei tarvitse, nuo rahat voidaan käyttää muuhun.

    Oikeiden rantalintujen pesintää kuitenkin haitannee kaksi asiaa: rantaniittyjä on vähän kun ne on raivattu pelloiksi ja toisaalta ne rehevöityvät ruovikoiksi joissa matalan niityn lajit eivät voi pesiä. Näitä varten pitää hoitaa ja ennallistaa rantaniittyjä, jotka ihminen on siis ottanut aiemmin lähes täysin omaan käyttöönsä viljelymaaksi. Siellä taustalla on siis kenties olemassa alkuperäinen luontotyyppi. Kuka tuntee asiaa, vaikka joku lintuharrastaja, voi kertoa lisää.

    Timppa

    Töyhtöhyyppä on kaiketi ”oikea rantalintu”.  Meillä se pesi pellolla olevan sähkötolpan juurella vuodesta toiseen.  Poikaset kävivät joskus meidän pihan leikatulla nurmikolla syömässä.  Eräänä vuonna kettu kävi hakemassa ne poikasilleen ruoksi keskellä päivää keskeltä pihapiiriä.  Kai ne aikuiset hyypät  totesivat, että, ympäristö on vaarallinen eivät pesineet seuraavina vuosina tai todennäköisesti kuolivat muuttomatkallaan.  Nyt hävisi sähköpylväskin, koska verkkoyhtiö siirsi linjansa tien varteen.

    Yleensä eläimet löytävät kortteerinsa, jos olot ovat turvalliset ja pesimispaikkoja riittää.  Luulisin, että rantojen linnuilla ongelmana ovat muuttomatkat ja pedot.  Ei sopivien pesäpaikkojen puuttuminen.

     

    A.Jalkanen
    Rane

    Luonnonsuojelijankin työtehtävät voivat olla monismuotoisia?Eli viherpesua kaivosyhtiöille.

    Ministeriö selvittää Luontopaneelin puheenjohtajan sidonnaisuuksia – toiminta kaivosyhtiön konsulttina on herättänyt arvostelua (yle.fi)

    A.Jalkanen

    Kansallispuistojen laajennushanke herättää keskustelua. Evon ohella tämä olisi kelpo lisä.

    https://yle.fi/a/74-20020073

    Rukopiikki

    Eiköhän Suomessa ole jo tarpeeksi kansallispuistoja ja suojelualueita. Nämä nykyiset hankkeet alkavat olla jo aika hakemalla haettuja.

    Gla

    Ei ole. Ollaan sitouduttu lisäämään suojeltua pinta-alaa.

    Rane

    Jälleen yksi syy varmistaa ettei vihervasemmisto muodosta seuraavaa hallitusta.

    Visakallo

    Voisiko tuleva hallitus ottaa ohjelmaansa seuraavanlaisen metsiä koskevan yhteiskuntasopimuksen:

    1. Perustetaan ne kansallispuistot, mitä on aivan viime aikoina vaadittu.

    2. Suojellaan osa valtionmetsistä, mitä on myös viime aikoina vaadittu.

    3. Yksityismetsiin ei enää kohdistettaisi suojeluvaatimuksia, vaan suojelupäätökset olisivat täysin omistajalähtöisiä, ja niistä maksettaisiin täysi korvaus.

    4. Yksityismetsien omistajille taattaisiin tästä eteenpäin omistus- ja työrauha.

    Olisiko nämä liian suuria vaatimuksia demokraattisesti johdetun yhteiskunnan toteuttaa?

Esillä 10 vastausta, 5,551 - 5,560 (kaikkiaan 9,253)