› Keskustelut › Metsänhoito › Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 5,541 - 5,550 (kaikkiaan 9,253)
1 2 3 … 554 555 556 … 924 925 926

  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Sent on: 16.1.2020, 22:35

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

    Tekijä
    risuparta
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Nostokoukku 4.3.2023, 14:48

    Eipä taida olla sitten liikenteelläkään. Jos pakollinen ammattiliikenne vähennetään, niin yksityisautoilun osuus on samaa luokkaa kuin nautojen piereskely. Mutta kummasti vain autolla liikkujia syyllistetään ja maksumiehen rooliin asetellaan.

    Rane 4.3.2023, 15:02

    ”yksityisautoilun osuus on samaa luokkaa kuin nautojen piereskely. Mutta kummasti vain autolla liikkujia syyllistetään ja maksumiehen rooliin asetellaan.”

    Nautojen päästöissä on kyse nurmen kierrosta.Viljelty nurmi ”poltetaan” lehmän kautta ilmakehään ja uusi nurmisato sitoo sen hiilen itseensä ja nauta popsii sen uudestaan.Tässä siis kierrätetään jo maan pinnan yläpuolella olevaa hiiltä.

    Polttomoottoriautoilussa taas poltetaan maan alta,varmasta hiilivarastosta,porattua fossiilista öljyä ilmakehään.Tälle ei ole nielua olemassa.Tämä on aiheuttanut kasvihuoneilmiön.

    Visakallo 4.3.2023, 15:07

    Aina puhutaan nautojen röyhtäilystä ja piereskelystä, mutta unohdetaan, että kasvisruokaan siirryttäessä piereskelijäksi vaihtuukin ihminen.

    Gla 5.3.2023, 08:31

    AJ: ”Hupenevien ja heikkenevien perinneluontotyyppien pinta-alaa pitäisi varmaan lisätä. Maanviljelijät ja metsänomistajat voisivat saada tuloja tästä ekologisten kompensaatioiden kautta. ”

    Kun Suomen rakennuskanta ja infran määrä on niinkin suuri kuin se nykyään on, varaa ei ole sen ylläpitoon. Vesijohdot vuotaa, 80 vuotiaista valurautaputkista on vain ruostekerroksen muodostama kuori jäljellä.

    Kun suojelualueiden määrää kasvatetaan, alkaa tästä tulla velkaantuvalle yhteiskunnalle uusi taakka. Tuottava toiminta siirretään tuottamattomaan käyttöön ja siitä pitää vielä maksaa. Miten tämä kaikki rahoitetaan?

    Puuki 5.3.2023, 08:43

    Yhteiseen vesijohtoverkostoon on pakko liittyä haja-asutusalueillakin. Sen jälkeen osallistutaan nouseviin vesimaksuihin joita lisämaksuja tarvitaan mm. verkoston uusimiseen.   Ehkä vesilaitoksia myydään sitten ulkomaisille sijoitusyhtiöille ja luodaan taas uusia paikallisia monopoleja kuten kävi sähkönsiirrossakin.

    Mutta tottahan se on  että tuottavan toiminnan lakkauttaminen vie lopulta tod.näk. vararikkoon.

    Petkeles 5.3.2023, 09:54

    Tod. näk. laskun voi osoittaa samalle projektille kuin viisipäiväisen työviikon, kahdeksantuntisen työpäivän ja mitä näitä tuottamattomia onkaan….

    Visakallo 5.3.2023, 09:55

    Sähköliittymästä pääsee eroon, mutta vesiliittymästä ei taidakaan päästä oikein millään konstilla, vaikka purkaisi tai polttaisi talonsa.

    A.Jalkanen 5.3.2023, 09:57

    Gla. Nuo luetellut luontotyypit, joissa on hyvin paljon uhanalaisia, ovat pinta-alaltaan pieniä. Ne eivät ratkaise metsätalouden taloustulosta, vaan se mitä tapahtuu isoilla pinta-aloilla. Perinneympäristöjä voidaan rahoittaa osittain myös maatalouden ympäristötuella. Periatteessa kaikki uudet yksityismaiden isot ja pienet suojelukohteet sisältyisivät YM:n ehdotukseen 100000 hehtaaria eli 20 Nuuksion verran. Metsäteollisuuden tuotteet, sen kyky ja halu maksaa puusta, on yhtälössä se ratkaiseva tekijä.

    Reima Muristo 5.3.2023, 10:01

    Mistä nämä maatalouden ympäristötuet rahoitetaan, otetaanko vaihteeksi velkaa?

    Pitäisi jo alkaa ymmätämään että tämä kekkosen aikainen maaseutu-romantiikka on täysin tuottamatonta ja jatkuvasti kasvava rahareikä, kuten Sipilä-sote.

    Timppa 5.3.2023, 11:24

    Yhteiseen vesijohtoverkostoon on pakko liittyä haja-asutusalueillakin. Sen jälkeen osallistutaan nouseviin vesimaksuihin joita lisämaksuja tarvitaan mm. verkoston uusimiseen. 

    Parasta olisi, jos omalla maalla olisi hyvä pohjavesiesiintymä.  Meillä Keski-Suomessa oli suuri lähde.  Siitä tuli paineella vesi suureen navettaan.  Sitten rakennettiin uudet tiet, jotka saivat aikaan, että lähde kuivui.  Yritettiin  kaikenlaista.  Pari porakaivoa, mutta niiden vesi oli tosi rautapitoista.  Toimi jotenkin niin kauan, kun navetassa oli lehmiä.  Kun käyttö väheni, vedentulo loppui.  Kai se rauta saostui jotenkin.  Tehtiin maakaivo.  Se kuivu yleensä  loppukesästä.  Kokeiltiin joskus ennen juhlia täyttää tankkiautolla.  Kyllä pitää paikkansa vanhan totuus: ”Ei kannettu vesi kaivossa pysy.”

    Nyt on vesiosuuskunnan putki, johon vesi tulee kunnallisesta puhdistuslaitoksesta.   Hyvin toimii, ellei puhdistuslaitoksen vettä tarvitse keittää kuten on käynyt parim kertaa.  Sitten juomavesi haetaan metsälähteestä.  Vesilaitoksen vedellä on se etu, ettei sähkökatkot ole pahemmin haitanneet.

Esillä 10 vastausta, 5,541 - 5,550 (kaikkiaan 9,253)
1 2 3 … 554 555 556 … 924 925 926