› Keskustelut › Metsänhoito › Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 5,531 - 5,540 (kaikkiaan 9,253)
1 2 3 … 553 554 555 … 924 925 926

  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Sent on: 16.1.2020, 22:35

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

    Tekijä
    risuparta
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • A.Jalkanen 4.3.2023, 10:07

    Aika pienestä asiasta riidellään: 100000 hehtaaria lisää suojelua Etelä-Suomeen tarkoittaisi noin 20 uutta Nuuksion kansallispuistoa. Nuuksio on kooltaan reilut 50 neliökilometriä ja yksi neliökilometri on 100 hehtaaria, eli Nuuksiossa on hehtaareita 50 x 100 = 5000. Tavoite 100000 ha per yksi Nuuksio 5000 ha = 20.

    Tavoite voitaisiin toteuttaa vaikka niin että noita Nuuksioita tulisi muutama ja niiden lisäksi suojeltaisiin ja ennallistettaisiin pienempiä alueita joiden hyöty lajistolle olisi mahdollisimman suuri. Kaikkein hyödyllisimpiä olisivat isot kokonaisina lunastettavat maatilat, joissa olisi sekä peltoa että metsää ja vaihtelevat kasvupaikat, pinnanmuodot ja vesistöjen rannat. Niihin saisi kehiteltyä vaikka minkälaisia perinneympäristöjä!

    reservuaari-indeksi 4.3.2023, 10:18

    Ei onnistu ainakaan kaikilla hallituskokoonpanoilla.
    Leena

    ”…Lammilla sijaitsevan Evon kansallispuistohankkeen tulevaisuus hiertää edelleen hallituspuolueiden välejä. Vihreät ei halua haudata suunnitelmaa tiedekansallispuistosta, mutta keskusta on tyytyväinen hankkeen pysäyttämiseen…”

    Hallituspuolueiden kädenvääntö Evon metsäalueen kohtalosta jatkuu: vihreät haluavat yhä tiedekansallispuiston ja keskusta retkeilyalueen (yle.fi)

     

    Puuki 4.3.2023, 10:42

    Parhaat mahdollisuudet lisätä harvinaistuneita ketoja ja niittyjä on kaupunkiympäristöissä. Nurmikoiden muuttaminen kedoiksi ja niityiksi toimii siellä helpommin kuin metsäketojen uudelleen perustaminen eli metsittyneiden kohteiden hakkaaminen aukoiksi.

    A.Jalkanen 4.3.2023, 10:50

    Käytöstä poistuneet sorakuopat sopisivat ehkä myös kedon tai paahderinteen perustamiseen, kun ne ovat luontaisesti niukkaravinteisia ja avoimia.

    Visakallo 4.3.2023, 10:57

    A.Jalkanen: ”Maanviljelijät ja metsänomistajat voisivat saada tuloja tästä ekologisten kompensaatioiden kautta. He voisivat perustaa ja hoitaa lehtoja, laitumia, ketoja, niittyjä, paahderinteitä ynnä muita uhanalaisten lajien tihentymiä.”

    Jotta tuo onnistuisi käytännössä, pitäisi karjan laiduntaa noita alueita säännöllisesti vuodesta toiseen. Ensin pitäisi kuitenkin saada hävitettyä alueilta hirvet, kauriit ja sudet ja karhut. Sitten pitäisi saada vielä EU:n maataloussääntökoukerot asialle suotuisiksi, ja lopuksi sen viljelijän pitäisi vielä jollain elääkin. Leena voi varmasti asiantuntijana kertoa, miten tämä yhtälö ratkaistaan.

    Visakallo 4.3.2023, 11:03

    Norjalaiset ovat tutkineet hirvien ruokatottumuksia. Syövät mieluiten mustikanvarpuja niin kauan kuin niitä vielä lumen altakin löytää. Sen jälkeen tulevat lehtipuut ja lopuksi männyt.

    A.Jalkanen 4.3.2023, 11:48

    Aivan. Ainakin rantaniitty ja metsälaidun ovat ne luontotyypit, joissa laiduntamista tarvittaisiin nautaeläinten tai lampaiden suorittamana. Kyllähän lihakarjaa nytkin kasvatetaan ihan menestyksellisesti. Niissä on aika isokokoisiakin rotuja, ehkä luonnostaan pedoilta turvassa?

    Esim. ylämaankarja.

    https://yle.fi/a/3-7916803

    Nostokoukku 4.3.2023, 12:42

    Niin isokokoista kotieläintä ei meillä ole, että se olisi kokonsa puolesta turvassa esim. nälkäiseltä karhulta. Ja kuinkas se hiilitase. Naudat kun ovat kovia piereskelemään, mitä isompi sen isommat pierut. Nautatalouden päästöt ovat puolet liikenteen päästöistä.

    Timppa 4.3.2023, 13:12

    Mitä te tästä professori Markku Kulmalan käsityksestä olette:

    ”Aerosolit keräävät ynpärilleen vettä ja lisäävät pilviä, jotka heijastavat auringon lämpöä avaruuteen. Toinen vaikutus niillä on se, että ne lisäävät valon” sirontaa”, minkä seurauksena oksien alapuolisetkin neulaset saavat auringon säteitä ja pystyvät yhteyttämään.”

    ”Siis pelkistettynä. Mitä enemmän puut yhteyttävät sitä enemmän syntyy aerosoleja ja sitä vähemmän maapallo lämpenee. Tai toisin päin.”

    Siis jonain päivänä huomataan, että tärkeintä on onkin tuottaa niitä aerosoleja eikä museoida metsiä.

    A.Jalkanen 4.3.2023, 13:22

    Ne ovat märehtijöiden röyhtäisyjä ja niihin voidaan vaikuttaa rehun koostumuksella. Ei taida maamme lihan tai maidon tuotannolla olla globaalia merkitystä, varsinkin kun maitotiloja lopettaa koko ajan.

    Aerosolien merkityksestä on huono sanoa mitään viisasta. Metsien määrä on monitahoinen juttu, siinä on hiukkasten sitoman ja lisäämään vesihöyryn lisäksi mukana niiden heijastusvaikutus ja  puun käytön korvausvaikutus. Olen samaa mieltä Timpan kanssa siitä, että metsiä pitää käyttää ja lisätä, mutta meillä kotimaassa sen sijaan vähäsen lisää museointia olisi kokonaisuudelle eduksi.

    Katri Himasen kolumnissa Metsälehdessä kerrotaan, että Kanadan Nova Scotiassa on varovaisena tavoitteena että 10 prosenttia metsistä olisi tehometsätalouden piirissä. Parantamisen varaa siis on.

Esillä 10 vastausta, 5,531 - 5,540 (kaikkiaan 9,253)
1 2 3 … 553 554 555 … 924 925 926