No onhan siellä Äänekoskella ja muilla tehtailla nyt pääosin kotimaisia työntekijöitä. Verotulot tullee pääosin Suomeen.  SE ja UMP saattaa harrastaa tytäryhtiöiden avulla veronkiertoa. En tiedä varmaksi.

Onhan sellutehtaalla paljon kerrannaisvaikutuksia paikkakunnalla. Puunhankinnan, palveluiden sekä koneiden valmistuksen kautta kautta laajemminkin.

Sellutehtaan voittojen tuloutus on hyvä kysymys! Osa voitoista tuloutuu yhteisöverojen muodossa, ja tähän vaikuttaa jotenki yhtiön pääkonttorin sijainti? Osa menee uusiin investointeihin eli ei tuloudu. Osa puolestaan osinkoihin, ja omistajat voivat sijaita melkein missä tahansa maapallolla.

Mielenkiintoinen tutkimustulos saimaannorpan geneettisestä monimuotoisuudesta: Saimaan sokkeloisuus on edistänyt osapopulaatioiden säilymistä ja eriytymistä, koska valintapaine on ollut niissä erilaista. Tämä on lisännyt lajin kokonaismonimuotoisuutta, kun osapopulaatioiden välille on syntynyt eroja. Väistämättömästä sisäsiittoisuudesta huolimatta tämä kehitys on ollut enemmän hyödyllistä kuin haitallista? Tulos voinee hiukan haastaa metapopulaatioteoriaa. (Lähde: Helsingin Sanomat)

HS:n tietojen mukaan riita kansallisesta luontostrategiasta saattaa edetä hallituksen sisäiseen äänestykseen. Vihreät tahtoisi strategiasta hallituksen periaatepäätöksen vaikka äänestämällä, jos muu ei auta. Pääministeripuolue Sdp:n arvovalta saattaa ratkaista, toteutuuko äänestys.  Tavoite edellyttäisi 600 000 metsähehtaarin lisäsuojelua. Puoli miljoonaa hehtaaria otettaisiin valtion mailta ja loput yksityismailta. Osa hallituspuolueista on viestinyt, että vihreiden johtama ympäristöministeriö olisi ilman hallituksen sopua alkanut valmistella strategiaa ja tuonut sen viime metreillä pöydälle vaalitemppuna.

Ei se nyt ihan pelkkä vaalitemppu ole, kun biodiversiteettistrategialla ja EU:n ennallistamisasetuksella koetetaan täyttää sopimusten vaateita, viimeksi Montrealin. Tulee seuraavan hallituksen pöydälle uudelleen. Jos tuosta paperista jättäisi tarkat hehtaarimäärät pois, niin muuten se varmaan olisi pääosin asiaa.

Monimuotoisuustavoitteen saavuttaminen ei välttämättä tarvitse paljon hehtaareita, jos alueet valitaan huolella ja tehdään lisäksi muita toimia, kuten ennallistamista ja talousmetsien luonnonhoitoa.

Hupenevien ja heikkenevien perinneluontotyyppien pinta-alaa pitäisi varmaan lisätä. Maanviljelijät ja metsänomistajat voisivat saada tuloja tästä ekologisten kompensaatioiden kautta. He voisivat perustaa ja hoitaa lehtoja, laitumia, ketoja, niittyjä, paahderinteitä ynnä muita uhanalaisten lajien tihentymiä.