Keskustelut Metsänhoito Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 5,501 - 5,510 (kaikkiaan 9,264)
  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

  • Gla

    Katsotaan vaan, miten Keski-Eurooppaan löytyy erilainen tulkinta suojelualueiden määrästä tai laadusta kuin meille. Tai täällähän halutaan tulkita tiukimman mukaan.

    A.Jalkanen

    Kannattaa suhtautua ihan rauhallisesti suojeluvaatimuksiin. Seuraavalla komissiolla voi olla päällimmäisenä mielessä vaikka vihreä talous ja turvallisuus.

    Gla

    Suomen vihreät korostaa jo nyt kasvun rakentamista vihreän talouden varaan. Kuka siihen luottaa onkin toinen juttu.

    Sipilän aikaan biotalous oli yksi Suomen kärkihankkeista. Nyt biotaloutta yritetään kampittaa.

    Visakallo

    Mitä tosiaan arvelette seuraavan hallituksen kärkihankkeeksi?

    Rane

    Kerta kiellon päälle.Stadissa on kartoitettu luonnon monimuotoisuuden kannalta MERKITTÄVIÄ kohteita.Merkittävyys ja lahopuun määrä eivät näytä olevan missään riippuvuussuhteessa toisiinsa.Ne pienet alueet joita löytyisi 30m3/ha ovat metsätalouden kannalta jo menetettyjä.

    M5.pdf (hel.fi)

    Puuki

    2. töyhtötiainen bongattu. Ei tarvitse olla 30 kuutiota lahopuuta niillekään. Riittää sopiva sekametsä pesäpuineen ja ruokintapaikkoineen.

    Gla

    Punatulkkuja runsaasti, ei tarvetta uutisoida.

    https://areena.yle.fi/podcastit/1-64905914

     

    hemputtaja

    Meinasin unohtaa. A.Jalkanen kysyi 15.2.23, klo 11.21 ”<i>käsitellyt alueet on tiputeltu pois arvioista (meikän väite)

    Missä siellä kirjassa tällainen jako ilmenee? Itse olen tulkinnut koko ajan niin että nimenomaan käsittelyn vaikutuksia metsiin pidetään kaiken pahan alkuna ja juurena.
    Kyseinen teos on ”Suomen luontotyyppien uhanalaisuus 2018, Luontotyyppien punainen kirja” löytyy verkosta nimihaulla. Ja vastaan.

    Yritin etsiä, en enää löytynyt suoraa viittausta (925 sivua). Vannon, että siellä oli, mutta perun puheeni kun en löytänyt.

    Metsälehdessä (viime vuonna?) oli kyseisen kirjasen arvio eli haukut ja olen arvostelun kanssa samaa mieltä. Teos ei ole ansioton, mutta vihervaiva on tehnyt siitä epämääräisen. Yksi vika on luontotyyppien luokitus, joka nojaa luonnon koskemattomuuteen kun olisi pitänyt luokittaa myös käsiteltyä metsää hiukan enemmän. Kuten on hiukan tehty ojitettujen soiden kohdalla.

    A.Jalkanen

    Kiitos hemputtaja.

    Nythän tuli ulos aivan tuore uusi Punaisen kirjan arvio Petri Heinosen tekemänä ja Metsämiesten Säätiön rahoittamana. Toki monimuotoisuuden mittareissa on ongelmia, mutta kuvattava ilmiökin on monimutkainen. Lajien seurannat ovat monitulkintaisia. Nähdään muutoksia suuntaan ja toiseen, mutta ei tiedetä kuinka suuri osuus johtuu kustakin selittävästä tekijästä ja kuinka paljon satunnaistekijöistä.

    Välttämättä talousmetsien luokituksen kehittäminen ei auta asiassa eteenpäin kun metsätaloudessa on jo aika hyvät kasvupaikkojen luokitukset soille ja kivennäismaille? Ehkä kannattaisi kiinnittää huomiota yksittäisten lajien ja luontotyyppien sijaan (tai niiden lisäksi) enemmän siihen mihin suuntaan elinympäristöjä halutaan kehittää.

    EU:n ennallisasetuksen seurannassa on näitä piirteitä. Halutaan määritellä koko EU:n alueelle yhteiset seurantakriteerit kuten lahopuun määrä ja elinympäristöjen kytkeytyneisyys. Mielestäni jokaisen maan tulisi voida määritellä tavoiteohjelman lisäksi myös seurantakriteerit itse. Ainakaan parhaat kriteerit eivät varmaan ole samat  kaikille luontotyypeille.

    hemputtaja

    Pitää muuten paikkansa tuo metsätyyppiluokitus kuten A.Jalkanen toteaa. Se on yksi asia, jota ihmettelin tuon kirjasen kanssa – jäi vain mainitsematta. Miksi yritetään luokitella uudestaan kun metsille on olemassa kattava ja erittäin hyvä luokitus.

Esillä 10 vastausta, 5,501 - 5,510 (kaikkiaan 9,264)