› Keskustelut › Metsänhoito › Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 5,491 - 5,500 (kaikkiaan 9,265)
1 2 3 … 549 550 551 … 925 926 927

  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Sent on: 16.1.2020, 22:35

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

    Tekijä
    risuparta
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Visakallo 17.2.2023, 10:01

    Meilläpäin on metsän eläimillä oikein hyvät oltavat. Punkaavat tuolla 55 metrin päässä talon nurkalta olevalla suojelualueella, ja käyvät meidän ja naapureiden pihoissa syömässä, kun siellä suojelualueella ei ole mitään syötävää.

    Timppa 17.2.2023, 10:05

    Näemme ihmisen metsäpaloja lisäävän vaikutuksen Pyhä-Häkissä 1700-luvulla

    Näemmekö ihmisen vaikutuksen?  Mihin perustat mielipiteesi?  Olen ymmärtänyt, että alue oli asumaton, kunnes, muistaakseni 1860. tämä ”Häkki” perusti sinne torpan.

    Joku kuvaus kertoo, ettei lähellä ollut vesistöä, jota pitkin puita olisi voinut kuljettaa.  joten ihmisten vaikutus alueella on ollut vähäinen.  Onko noilla 1700-luvun paloilla joku muu selittäjä kuin salama sitä on tiedä.

    Siellähän oli joku harju palanut 1800-luvun puolivälissä ja kasvaa nyt komeaa männikköä.  Kunnon metsäpalon syttyminen edellyttää yleensä kuusialakasvustoa, joka soihdun lailla palaessaan saa aikaan latvapalon.  Meillä on ollut kaksi paloa puhtaissa männiköissä.  Palot ovat edenneet pintapaloina, jotka palokunta on ennättänyt sammuttaa varhaisessa vaiheessa ja paloalueet ovat rajoittuneet n 0,3 hehtaariin.

    Tomperi 17.2.2023, 10:10

    ”Keskieurooppalainen istutusmetsä lienee ollut säntillisesti hoidettu eli ei kovin monimuotoinen? En ole käynyt alueella – kertokaa te jotka tunnette asiaa? Jos muistan oikein, ensin niitä kuritti kuitenkin hapan laskeuma. Meidän metsiä tulee kurittamaan kesäaikainen kuivuus.”

    Luulis että ei olisi ollut aikanaan eikä tänäpäivänäkään ylivoimaista vierailla Keski Eurooppalaisessa metsässä.

    Suosittelen sveitsi saksa itävalta serbia viro , ihemettelen jos akateemiseen metsäkoulutukseen ole kuulunut, ei vissiin…  Saksan eteläisimmät osat ovart olleet vuosisatoja tehokkaassa käytössä…. Saksan teollistuminen alkoi Baselin seudulta, Sieltä on hyvä aloittaa.

    isaskar keturi 17.2.2023, 10:19

    Minä laajentaisin tätä monimuotoisuuden säilyttämisen vaatimusta. Miksi se 30% suojeluvaatimus kohdistuisi vain metsäkiinteistöihin? Kaikilla kiinteistöillä 30% jätettävä luonnontilaan – koskee myös asuinkiinteistöjä. Jäähän edelleen 70% tontista asuin- ja puutarhakäyttöön. Näin saataisiin aivan ainutlaatuinen luontokohteiden verkosto läpi maan myös asutuille alueille. Samalla saisi kaupunkivihreät tuntumaa näihin suojeluvaatimuksiin.

    A.Jalkanen 17.2.2023, 10:30

    Mitä Tomperi taas minua kiusaa. Olen kyllä käynyt Keski-Euroopan maissa (Saksa, Tsekki, Puola, Itävalta, Sveitsi), mutta en paljoa metsissä enkä varsinkaan metsätuhoalueilla. Kurssimatkalla käytiin Kuubassa.

    Timpalle. Ei minulla ole tarkempaa tietoa puiston historiasta, mutta aina jos jossain metsäpalojen esiintyvyys on tuota luokkaa, voidaan epäillä että ihmisellä on osuutta asiaan esimerkiksi kaskeamalla. Pyhä-Häkki ei ole ollut kaikkein haluttavin viljelyalue, joten palojen syy jäänee arvoitukseksi. Joissakin lähteissä tosin sanotaan, että 1700-luvun loppupuolella oli kuumia kesiä.

    https://www.luontoon.fi/pyha-hakki/historia

    Kurki 17.2.2023, 10:32

    Miksi se 30% suojeluvaatimus kohdistuisi vain metsäkiinteistöihin?

    Kyllä tuohon kuuluu sisävesien ja merienkin suojelualueet.

    Nuo prosentit taitavat olla jo koossa.

    Gla 17.2.2023, 10:34

    Tuo Annelin linkittämä juurikääpäasia on tärkeä ja lahopuukeskustelussa täysin tiedostamatta jätetty juttu. Meillehän on kerrottu, että vaara on ohi, kun puu on kuollut, eikä se enää kelpaa kirjanpainajille.

    Puuki 17.2.2023, 10:42

    Olen kertonut aiemmin  pariin kertaan , että juurikääpälahopuu ei ole sama asia kuin norm. lahopuu metsässä.  Ja ne pitää osata erottaa toisistaan.

    30 % ennallistamisvaatimusta ei voi ulottaa kuin pieneen osaan EU-maista, kun ei ole mahdollista lisätä metsien määrää riittävästi esim. Hollannissa.  Merialueita on siellä valattu peltomaiksi eikä niistä luopuminen ole mahdollista.   Mutta puistoalueiden uudelleen palauttamista luonnontilaan tulisi suosia joka paikassa. Rakennusmaita voisi palauttaa entiseen käyttöönsä sen 30 % mm. Suomessa.  Sinnemäkikin heti perumaan puistojen  hakkuita , hopihopi.

    A.Jalkanen 17.2.2023, 10:50

    Juuri näin. Hantulan kirjoituksesta seuraa heti käytäntöön sovellettava toimintaohje etelän metsänuudistamisiin: jos havupuissa on juurikääpää, niitä ei kannata jättää maatumaan. Jos mahdollista, kannotkin voisi nostaa ja viedä muualle kuivumaan. Joskus lahottajasienen lajinmääritys voi olla hankalaa, etenkin männyllä. Mesisieneen periaatteessa pätisi sama ohje.

    Puukilla hyvä ohje: puistoja luonnontilaisemmiksi. Jonkin verran tätä on kaupungeissa tehtykin eli vähennetty leikattavia nurmikoita. Maankäytön muutosmaksu voisi hillitä hiukkasen metsiin rakentamista. Lisäksi metsien anastusta sähkölinjojen pohjiksi hillitsisi vuokratason nostaminen sähkölinjoilla samalle tasolle kuin mitä se on tuulivoimaloiden tonteilla.

    isaskar keturi 17.2.2023, 11:41

    Niin onhan se rakennetuille alueille tulossa se latvusdirektiivi, joka kyllä aiheuttaa vipinää keskisessä Euroopassakin. Suomi pärjää tässä verrattain hyvin.

     

Esillä 10 vastausta, 5,491 - 5,500 (kaikkiaan 9,265)
1 2 3 … 549 550 551 … 925 926 927