› Keskustelut › Metsänhoito › Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

  • Tämä aihe sisältää 9,564 vastausta, 125 ääntä, ja päivitettiin viimeksi , sitten Rukopiikki toimesta.
Esillä 10 vastausta, 541 - 550 (kaikkiaan 9,565)
1 2 3 … 54 55 56 … 955 956 957

  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Lähetetty: 16.1.2020, 22:35

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

    Tekijä
    risuparta
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • A.Jalkanen A.Jalkanen 5.7.2020, 13:02

    Kyllä minunkin mielestäni EU:n Natura-alueverkosto ynnä muut vastaavat tiukasti ja vähemmän tiukasti suojellut alueet vastaavat jo melko hyvin suojeluhaasteeseen. Alueiden laatua voidaan monessa kohtaa parantaa.  Rahaa voisi suunnata sinne eikä uusien alueiden perustamiseen. Mutta uudella komissaarilla voi olla paineita tehdä jotain näyttävää kautensa aluksi.

    Koivunkaataja2 5.7.2020, 15:47

    Levitin mennäviikolla reilu kolmetuhatta mottia lietelantaa multaimella nurmelle ja omatunto on puhdas luonnon puolesta.Tämäkin voidaan todeta kesätapaamisessa.

    Helsingin kaupunki käyttää viherrakentamiseen Ihmisravinteita kaksikymmenkrtaisen määrän hehtaaria kohden ja sadossa ei siellä taida poistua mitään.

    Tolopainen Tolopainen 5.7.2020, 15:54

    Mitäs jäämiä siitä lietteestä löytyykään.

    Timppa 7.7.2020, 16:03

    Ihmettelen aina sitä, miksi metsälajien mahdollisesta katoamista ollaan huolissaan.  Eiväthän ne voi kadota mihinkään.  Kuten jokainen näkökykyinen voi havaita, niin metsää meillä on kaikkialla.

    Aikanaan ihmisten toimesta syntyneiden ketojen ja ahojen lajistojen tilanne on toinen.  Nehän metsittyvät vähitellen ja niiden lajit häviävät ellei uusia vastaavia biotyyppejä synny.  Uudistushakkuualueet tarjoavat luonnollisestikin parhaan korvaavan vaihtoehdon.  Niitä teettämällä olen luullakseni auttanut lukuisia avoimien maastojen lajeja.  Yleensä olen pyrkinyt siihen, että aukkoa laajennetaan n 4-5 vuoden välein.  Näin aukko saattaa säilyä vuosikymmeniä vain vähitellen paikkaansa vaihtaen.  Monimuotoisuutta ylläpitävää.  Eikö totta.  Eikö tällaista pitäisi kehua moittimisen sijaan?

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen 7.7.2020, 17:51

    Kyllähän se lienee totta että jos jatkuvan kasvatuksen ja jaksollisen osuudet kääntyisivät toisin päin eli 90 prosenttia tai sinne päin olisi jatkuvaa, hiilinielu katoaisi ja monimuotoisuus vähenisi.

    Perassic Park Perassic Park 10.7.2020, 12:25

    Tässä taannoin uutisoitiin metsäneuvonnan tähtäävän yksipuolisesti puuntuotannon näkökulmaan.

    -Siis metsänomistajakyselyn mukaan.

    Metsän monipuolisuus taitaa syntyä tai olle syntymättä taimikonraivauksen tuloksena.

    Jos käyttää MHY:n palvelua, saa kaikki lehtipuu kenttään -palvelua

    Taitaa Kemerakin tuota ”riittävää raivaustulosta” edellyttää.

    Olen huomannut että asiat usein kuten ovat, ne ovat lopulta hyvästä syystä.

    Taloudellisen parhaan tuoton tavoittelu tuossa tietenkin on takana. Itse tavoittelen sekametsää, mutta syntyykö sitä edellä mainituin toimin?

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen 10.7.2020, 12:42

    Ruotsalaisessa tutkimuksessa havaittiin että lehtipuista koituu enemmän hyötyä monimuotoisuudelle jos ne jätetään ryhmiin – verrattuna siihen että sama määrä olisi tasaisesti metsikössä. Tätä ajatusta voi hyödyntää taimikonhoidossa, jos ei raaski poistaa kaikkea etukasvuista lehtipuuta. Pitää samalla miettiä mitä niiden jättäminen merkitsee ensiharvennuksen aikaan, hyötyä vai haittaa? Kyllä Mhy-neuvojakin ottaa toivomuksia vastaan ja ellei ota, aina voi tilata muualta. Itse ohjeistin edellisen taimikonhoidon niin että ainakin ojan varteen jätettiin runsaasti lehtipuuta ja lisäksi laajahko ryhmä leppiä.

    Puuki 10.7.2020, 13:46

    Voi olla että monimuotoisuuspuina lehtipuut on ryhmissä parhaimmillaan mutta entä sitten metsän kasvun kannalta kuusikossa, kun koivut eivät ole etukasvuisia ?  Ra-koivu parantaa sekapuuna (~ max.  25 %:n osuus) ku-metsän tuottoa kiertoajalla, jos eivät pääse piiskaamaan kuusten latvoja.   Jalostetut istutuskuusetkin kasvaa sen verran hyvin, että luontainen ra-koivu ei pääse enää niiden ylispuuksi, jos alle 2 m pituudessa (luontaiset siemensyntyiset) koivut on ~  0,5- 1 metrin kuusia lyhyempiä,  ja yli 2 m havupuutaimikossa istutetut kasvaa jo samaa tahtia samanpituisten koivujen kanssa.   Nyt kun ko-kuidun hintakin on noussut miltei samaan  havukuidun kanssa , niin ra-koivu ei ole huono vaihtoehto sekapuuna sen huonomman hinnan takia ainakaan.  Männiköihin ei suositella yli 10%;n koivulisää.   Kangasmailla hyväksytään hieskoivukin kasvatuskelpoiseksi taimilukuun max. 20 %;n osuudella jolloin ei mene taimikko vielä vajaatuottoiseksi lakirajojen mukaan.   Kannattaa hyödyntää luontainen taimiaineskin jos mahdollista ja on muuten kasvupaikalle  passelia , ei vesasyntyistä .  Kuitupuuta ei juuri kannata istuttamalla kasvatella.  Ei ainakaan  silloin jos  vierastyövoimalla pitää taimikko perustaa.

    Perko 10.7.2020, 14:38

    Kanadalainen tutkija kertoi, että koivu siirtää klorofyllit talveksi kuuselle  ja kuusi palauttaa ne keväällä takaisin koivulle.

     

    Timppa 10.7.2020, 14:46

     

    Kanadalainen tutkija kertoi, että koivu siirtää klorofyllit talveksi kuuselle  ja kuusi palauttaa ne keväällä takaisin koivulle.

    Miten on, jos koivikko ja kusikko ovat eri paikoissa?  Tai Perkon jatkuvan kasvatuksen metsä kasvaa vain kuusta, kuten sille käy, kun jaksollisella kasvatuksella alkunsa saaneita koivuja ei enää ole?

     

Esillä 10 vastausta, 541 - 550 (kaikkiaan 9,565)
1 2 3 … 54 55 56 … 955 956 957