› Keskustelut › Metsänhoito › Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 5,481 - 5,490 (kaikkiaan 9,265)
1 2 3 … 548 549 550 … 925 926 927

  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Sent on: 16.1.2020, 22:35

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

    Tekijä
    risuparta
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • A.Jalkanen 16.2.2023, 22:38

    Entäs jos lahopuun lisääminen runsastuttaisi sen uhanalaisen lajin sijaan vaikka kuusiporan luontaisia vihollisia? Onhan metsissä paljon muitakin tärkeitä lahopuulla eläviä lajeja kuin nämä uhanalaiset. Tarvitaan esimerkiksi sellaisia lajeja, jotka huolehtivat siitä että puu ylipäänsä lahoaa eikä vain jää yhä suureneviksi kasoiksi metsään. Niiltä saadaan siis eräänlaista jätehuolto- tai ravinteiden kierrätyspalvelua. Jos lahopuuta on jatkumona, myös näitä lajeja on silloin paikalla kun niitä tarvitaan hommiin.

    Kurki 16.2.2023, 22:51

    Entäs jos lahopuun lisääminen runsastuttaisi sen uhanalaisen lajin sijaan vaikka kuusiporan luontaisia vihollisia?

    Miksi Suomen metsät tarvitsevat enemmän lahopuuta kun näinkin on jo iät ja ajat ollut hyvä?

    Nostokoukku 16.2.2023, 23:07

    A.J. On varmaankin oikeilla jäljillä. Suomen metsälajeista 4000 eli viidennes on loisia ja niistä puolet on toisilla hyönteisillä loisivia loispistiäisiä. Ehkä siinä onkin vanhojen luonnonmetsien pitkän iän salaisuus. Kaikki pysyy tasapainossa.

    Timppa 17.2.2023, 00:12

    Entäs jos lahopuun lisääminen runsastuttaisi sen uhanalaisen lajin sijaan vaikka kuusiporan luontaisia vihollisia?

    Miten kävi Keski-Euroopassa?  Löytyikö luonnollisia vihollisia?

    Tässä kuusiporan suhteen ongelmana on, että ikäluokkia tulee kaksi.

    Ei muuten ollut ainakaan tarpeeksi luontaisia vihollisia niillä mittareillakaan, jotka tuhosivat tuhansia km2:jä tunturikoivikoita joskus 1970 paikkeilla.

    Eiväthän luonnonmetsät ole missään tasapainossa.  Joku katastrofi voi päivässä muuttaa tilanteen.   Pyhä-Häkin kansallispuistossa on vuodesta 1508 ollut 44 metsäpaloa.  1700-luvulla n 10 vuoden välein.  Metsäpalot polttavat etenkin kuusia, joten ne saattavat kuolla jo niin nuorina, etteivät kuusiporat pysty.  Kilpikaarnamännyt selviävät usein paloista.

    Gla 17.2.2023, 06:05

    Luonnon tasapaino on tosiaan vähän erilainen käsite kuin mitä ihminen tasapainolla ymmärtää. Olen silti Annelin kanssa samaa mieltä siitä, että monipuolisuus on hyvä asia. En tunne Keski-Euroopan tuhoalueiden tilannetta, mutta ehkä hyönteisten tuhoamassa kuusikossa ei ole ollut tarpeeksi monimuotoisuutta, vaan liian kuusivaltainen puusto. Se on tarjonnut kuusiporalle liian hyvät olosuhteet.

    Tietenkään puhdas ja monotoninen kuusikko ei aina johda tuhoon, mutta riski siihen kasvaa. Riskiä voi lisätä kasvattamalla puusto tiheässä, jolloin puut stressaantuvat, eikä edes aluskasvillisuus tuo metsikköön elämää.

    A.Jalkanen 17.2.2023, 06:21

    Näemme ihmisen metsäpaloja lisäävän vaikutuksen Pyhä-Häkissä 1700-luvulla ja yksipuolisen ihmisen aikaansaaman kuusettamisen vaikutuksen Keski-Euroopan metsätuhoissa. Emme näe vaihtoehtoista kehitystä. Emme näe miten luonnontilainen metsä toimii jos meillä ei ole jäljellä esimerkkejä niistä.

    Keskieurooppalainen istutusmetsä lienee ollut säntillisesti hoidettu eli ei kovin monimuotoinen? En ole käynyt alueella – kertokaa te jotka tunnette asiaa? Jos muistan oikein, ensin niitä kuritti kuitenkin hapan laskeuma. Meidän metsiä tulee kurittamaan kesäaikainen kuivuus.

    Petkeles 17.2.2023, 06:35

    ”Riskiä voi lisätä kasvattamalla puusto tiheässä, jolloin puut stressaantuvat, eikä edes aluskasvillisuus tuo metsikköön elämää.”

    No jaa. Tiheässä kasvava puusto on nykytiedon mukaan ongelma vain jos sen sitten harventaa. Aluskasvillisuus=elämä??

    Rane 17.2.2023, 06:47

    No jaa.Nykytiedon mukaan hoitamattomuus on se ongelma.

    Raportti: Venäjän metsät uhkaavat muuttua päästölähteiksi – Metsälehti (metsalehti.fi)

    Gla 17.2.2023, 07:00

    ”Tiheässä kasvava puusto on nykytiedon mukaan ongelma vain jos sen sitten harventaa. Aluskasvillisuus=elämä?”

    En tiedä tuosta nykytiedosta, mutta harventamattomanakin tiheän puuston ongelmat on nähtävissä. Toki stressaantuneen puuston stressaaminen harventamalla lisää stressiä. Siinä Petkeles on epäilemättä oikeassa.

    A.Jalkanen 17.2.2023, 08:22

    Puiden stressi ei ole niinkään ongelma luonnolle itselleen vaan meille puuntuottajille.

    Tuhoekspertti Hantula kirjoittaa havulahopuun aiheuttamista juurikääpäriskeistä.

    https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/jarkkohantula/juurikaapariski-maapuissa/?

Esillä 10 vastausta, 5,481 - 5,490 (kaikkiaan 9,265)
1 2 3 … 548 549 550 … 925 926 927