Keskustelut Metsänhoito Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 5,461 - 5,470 (kaikkiaan 9,270)
  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

  • Nostokoukku

    Kolumbuksen tulon jälkeen intiaanien keski-ikä laski entisestään.

    Nostokoukku

    Sekin näissä keskusteluissa kannattaa muistaa, että ihminen tarvitsee metsiä, mutta metsä ei ole koskaan tarvinnut ihmistä.

    Puuki

    Taimikonraivauksessa tarvitsee metsä jotenkin ihmistä, sehän muuttuu muuten ryteiköksi.    Samoin metsälinnut joskus; päästin kerran lehtokurpan naapurin katiskasta kuivalta maalta satimesta pois.

    Gla

    Nostokoukku on tietysti oikeassa siinä, ettei metsä ihmistä tarvitse. Taimikonraivaustarvettakaan ei ole, jos ihminen pitää näppinsä metsästä erossa. Mutta Nostokoukun viisastelu on turhaa. Ihminen ei hoida metsää metsän takia. Ja vaikka metsä tuhoutuisi, metsälle se on vain uusi alku. Ihmiselle se voi olla konkurssi.

     

     

    Rane

    Hyvä myös huomata tästä Koneen säätiön Kotiahon vaatimuksesta 30 m3 lahopuuta/ha talousmetsiin että esim.Greenpeace ilmoittaa puunostajille alueen HCV:nä jos metsässä on yli 15 m3 lahopuuta/ha.Jos jollain konstilla talousmetsiin saataisiin edes 20m3 lahopuuta/ha niin kaikki Suomen metsät olisivat HCV-ostokieltoalueita.Tai no FSC-sertifioituja kai saisi hakata…

    Greenpeace inventoi nyt yhteismetsiä – Sallan Värriössä hakkuut pysähtyivät – MT Metsä – Maaseudun Tulevaisuus

    Husq165R

    Hyvä, että lahopuu alkaa vihdoinkin samaan ansaitsemaansa arvostusta puuntuottajien keskuudessa. Aihe kiinnostaa laajalla rintamalla tälläkin keskustelupalstalla ja hyvät tulokset enää toimenpiteistä kiinni.

    Ei kannata kuitenkaan lähteä kilpalaulantaan itsemme kanssa. Ei lahopuut sinne metsiin viikossa synny kuin poikkeustapauksissa, täältä luettua. Nyt vaan huomioimaan asia kiihtyvällä tahdilla, 10 v päästä tilanne voi olla jo paljon parempi. No parempi ainakin. Aluksi 10 mottia, seuraavassa 10 lisää. Hyvä tuloo!

    Puuki

    Latvuksissa puuta jää lahoamaan metsään n. 2 % puusta. Kannoissa ja paksujuurissa yli 15 %. Siihen päälle muut jättöpuut ja satunnaiset hakkuusta jäävät kalikat ,niin on jo tarpeeksi ötököille asuinpaikkoja ja linnuille sitten syötäväksi niitä.

    Nostokoukku

    Gla. Ei sellaista ole olemassakaan kuin metsänhoito. On vain maanomistajan pankkitilin hoitoa. Tämän itsekkin totesit.

    Visakallo

    Osaisiko Husq165R tai Nostokoukku  kertoa, milloin Suomen metsissä on viimeksi ollut enemmän lahopuuta kuin tänä päivänä?

    A.Jalkanen

    Korkean suojeluarvon alueet eli HCV-alueet (HCV=high conservation value) ovat poikkeuksellisen laajoja ja yhtenäisiä alueita, jotka voivat koostua useista erilaista luontotyypeistä. Korkean suojeluarvon luontotyyppejä ovat esimerkiksi laajat ja yhtenäiset luonnontilaiset suot, luontoarvoiltaan erottuvat lehdot tai runsaslahopuustoiset metsät. … Myös korkean suojeluarvon alueilla voidaan harjoittaa metsätaloutta ja tehdä puukauppaa. Lähde: UPM.

    Alueen laajuuskin on ilmeisesti olennaista tässä, ei pelkkä lahopuuston määrä. Jos siis jättää talousmetsäänsä lahopuuta joillekin kuvioille enemmän, siitä ei vielä tule HCV-metsää. Lähde: Metsälehti (linkki).

    https://www.metsalehti.fi/artikkelit/tallaisia-ovat-hcv-metsat/#10fea98e

Esillä 10 vastausta, 5,461 - 5,470 (kaikkiaan 9,270)