Keskustelut Metsänhoito Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 5,441 - 5,450 (kaikkiaan 9,297)
  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

  • Rane

    ”Ennallistamisella on siten paikallinen vaikutus lahopuun määrään, mutta suojelualuetasolla tavoitetta 30 m3/ha ei saavuteta 20 vuoden kuluessa.”

    Eli vaikka ennallistetaan isolla rahalla/dynamentilla?

    A.Jalkanen

    Siitä hyvä tutkimuskohde kun perustaisi puistoon ensin puolustusvoimien harjoitusalueen ja sanoisi että ampukaa. Kannattaisiko rauhoittaa myös kuusiporan tappamia kuusikoita missä on valmiiksi kunnolla kuollutta puuta.

    Rane

    ”Kannattaisiko rauhoittaa myös kuusiporan tappamia kuusikoita missä on valmiiksi kunnolla kuollutta puuta.”

    No ei.Kolovesi ja Liesjärvi ovat luontoväen puheissa todellisia monimuotoisuuden ja ”oikean metsän” tyyppiesimerkkejä.Ei kansallispuistot tarvitse valtavaa lahopuulisäystä eikä talousmetsissä tarvitse olla enempää lahopuuta kuin kansallispuistoissa.

    A.Jalkanen

    Kyllä 30 m3/ha lahopuuta on kova tavoite. Jos yrittäisi alueellisesti päästä 10 m3:een. Tarkoitukseen soveltuvilla säästöpuualueilla ja poimintahakattavissa kohteissa paikoitellen tavoittelisi 30 m3:ä.

    Poliitikot olivat kautta linjan sopuisina HS:n luontoaiheisessa vaalitentissä 30 prosentin maa- ja vesialueiden suojelutavoitteesta. Ainut purnaaja taisi olla Purra. Saa nähdä mitä tästä tulee.

    Visakallo

    Kyllä nämä lahopuut ja suojelualueetkin jäävät ennen pitkää taka-alalle, kun tulee taas uudet murheet ja kiinnostuksen kohteet. Mikään aikakausi kun ei jatku loputtomasti. Suomella on ollut taipumus olla aina yhden totuuden maa kerrallaan, ja on vaatinut suurta rohkeutta kyseenalaistaa kulloisiakin totuuksia.

    Kurki

    Eikö nuo suojelutasot ole jo kasassa. Eivat siis ole enää tavoitteita. Helppoahan niihin on suostua. 10% tiukasti suojeltua metsää ja sisävesiä on ylikin (7%+6%)=13%. Kun tuohon lisätään jo nyt erilaisten hakkuurajoitteiden alla olevasta metsä pinta-alasta 20%  pois tuo tiukasti suojeltu %-yksikkö 7%, niin Suomessahan jo tästä saadaan 26% tiukasti ja löyhästi suojeltua pinta-alaa yhteensä. Vielä puuttuu merien suojelualat, joten 30% menee ylikin.

    Rane

    Seuraavan linkin luontojärjestöjen (WWF,Greenpeace,yms) lisäsuojeluesityksessä Talaskankaalla alue sisältää ”huomattavia” luontoarvoja.Heidän mittaustensa mukaan alueella on lahopuuta 2-10 m3/ha.Todennäköisesti lahopuun määriä ei ole arvioitu ainakaan alakanttiin jotta ”suojeluhakemus” menisi helpommin läpi.Mutta lahopuu riittää ihan hyvin.

    327_talaskankaan_luoteispuolen_metsnt_ja_suot_kajaani_kohdekuvaus.pdf (wwf.fi)

    Puuki

    Lahopuuta jää tavan talousmetsiin monta kuutiota /ha hakkuiden seurauksena.  Usein jää norm. hakkuutähteiden  lisäksi ojapuita ym. ajamatta.  Uutta lahopuuta on tulossa säästöpuistakin.   30 kiintoa/ha on ihan haihattelua , ei lahoja tarvita niin paljon joka paikkaan. (Ellei kantoja lasketa mukaan).  Suojelualueilla voipi olla enemmänkin mutta ne riittää hyvin.

    Tolopainen

    Kottaraiset ovat vähentyneet huomattavasti samoin pääskyset. Vielä 60-luvulla Suomessa oli miljoona lehmää, jotka olivat kesät laitumella ja tekivät lehmänläjiä. Niissä oli paljon hyönteisiä ja matoja. Mites tuo peltoympäristö ennallistetaan. Lisäksi oli avo-ojat ja niissä runsaasti pajukkoa.

    Kurki

    Vaikea saada näitä talousmetsien ja vanhojen metsien uhanalaisia lahopuulajeja runsastumaan, kun niiden uhanalaisuuden suurin syy ei ole lahopuun määrä, vaan pieni populaatio tai toisenlainen ilmasto kuin Suomen..

    Lahopuulajien suojelulle löytyy paljon halvempi ratkaisu, jota nyt kehitellään.

    (UPM, Helsinki, 5.3.2019 klo 10.00 EET) – UPM käynnistää tänä keväänä uhanalaisten ja harvinaisten lahottajasienten siirtoistutushankkeen yhteistyössä Suomen Luonnonvarakeskuksen (LUKE) ja Helsingin yliopiston kanssa.

    ”Kyseessä on kokonaan uusi ja maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen keino turvata luonnon monimuotoisuutta”, kertoo UPM:n kestävän metsätalouden kehittämisestä vastaava <b class=”hugin”>Timo Lehesvirta</b>.

    https://www.upm.com/fi/tietoa-meista/medialle/tiedotteet/2019/03/upm-aloittaa-uhanalaisten-lajien-siirtoistutukset-ainutlaatuisessa-monimuotoisuushankkeessa/

Esillä 10 vastausta, 5,441 - 5,450 (kaikkiaan 9,297)