› Keskustelut › Metsänhoito › Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 5,431 - 5,440 (kaikkiaan 9,297)
1 2 3 … 543 544 545 … 928 929 930

  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Sent on: 16.1.2020, 22:35

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

    Tekijä
    risuparta
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Nostokoukku 15.2.2023, 17:33

    Onko Rane käynyt paikan päällä mittaamassa tuulenkaadot? Luonnonperintösäätiö on ilmeisesti arvion tehnyt. Joka tapauksessa korpipaatsama ja tervaleppä kertovat Kainuussa melkoisen rehevästä kohteesta, missä lahopuuna on enemmän kuin puunkasvatusalueilla. Noin kuvista päätellen.

    Rane 15.2.2023, 17:43

    Kävin mutkan kävelemässä.Kuvat on yhdestä kohti.Luulin että palsta on yhtä rytöä vaan eipä ollut.Luonnonperintösäätiö on ilmeisesti maksanut niin kovan hinnan että puuntuotantoajatukset on kaikonneet,lieneekö vielä veroetujakin…

    Rane 15.2.2023, 17:46

    ”Luonnonperintösäätiö on ilmeisesti arvion tehnyt.”

    Kerropa meillekin?

    Kurki 15.2.2023, 18:06

    Empä tiedä luontoarvoista. Alue on Paltaniemeä ja kyllä Oulujärveen laskevat rinteet kasvavat puuta hyvin ja ovat reheviä. Tervaleppää nyt kasvaa Kainuun jokivarsissa yleisesti. Samoin Korpipaatsama kasvaa Lappia myöten.

    Paltaniemi on vanha paikka. Hovelö. Kuva kirkko. Siellä on ollut joskus Kustaa Aadolfin aikoihin mallitila Kuninkaan kartano ja Museotie on nähtävyys. Näkee korkealta rantatörmältä kauas Oulujärvelle.

    https://yle.fi/a/3-12131215

    Nostokoukku 15.2.2023, 18:07

    En pysty mitään mittauksista kertomaan, arvelimpa vain, että säätiö ei ole ostanut ”sikaa säkissä”. Arvelin vain muutamasta kuvasta, että lahopuuksi muuttuvaa puuta on aika paljon. Siksi kysyin oletko itse käynyt. Hyvä jos olet käynyt. Saatiinpahan oikea arvio.

    Nostokoukku 15.2.2023, 18:25

    En ole Kainuun metsien asiantuntija. Mutta hienoa kuulla, että siellä tervaleppä on vielä yleinen. Täällä Keski-Suomessa -80 luvulla kun puronvarsia harvennettiin tervalepät kaadettiin purojen ja jokien varsilta lähinnä puronpenkkaa olevalle ajouralle kantavaksi kerrokseksi. Näillä vedenjakajaseudulla kun purot ja joet kulkevat lähes aina korpijuotteja ja nevoja pitkin. Vähenivät lähes olemattomiin silloin. Ei ole oikein palannut. Olisikohan laiskempi uusiutumaan kuin harmaaleppä?

    A.Jalkanen 15.2.2023, 18:39

    No höh. Siinä Ranen linkissä lukee selvällä suomen kielellä Luonnonperintösäätiön sivulla näin: ”Kajaanin Hannusrannassa sijaitsevalle, Paatsamakorveksi nimetylle suojelualueelle osui voimakas syöksyvirtaus kesäkuussa 2020. Sen seurauksena alueella on satoja kuutioita tuulen kaatamaa puuta. Kosteapohjaisen yli satavuotiaan sekametsän pinta-ala on yhteensä 10,5 hehtaaria.”

    Nostokoukku 15.2.2023, 18:50

    Kyllä minä sen tekstin lukaisin ja kuvat katsoin. Että mitä höh?

    A.Jalkanen 15.2.2023, 19:42

    Se höh oli Ranelle, kun hän arveli ettei siellä suojelualueella paljoa lahopuuta ole. Joko säätiö on väärässä tai sitten Rane. Joku voisi tosiaan käydä mittaamassa ja ottamassa kuvia niin nähtäisiin miltä metsä näyttää kun siinä on 30 kuutiota lahopuuta.

    Rane 15.2.2023, 19:43

    No niin jos palaamme Koneen säätiön Kotiahon talousmetsien lahopuuvaatimuksen (30m3 /ha) järkevyyteen/kohtuullisuuteen niin seuraavassa linkissä selviää yhden suojelualueen lahopuutavoite.Ei siis vielä täyty…

    Lahopuun määrän kehitys ennallistamisen jälkeen Koloveden ja Liesjärven kansallispuistoissa vuosina 2006-2156 | julkaisut.metsa.fi

     

Esillä 10 vastausta, 5,431 - 5,440 (kaikkiaan 9,297)
1 2 3 … 543 544 545 … 928 929 930