Keskustelut Metsänhoito Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 5,421 - 5,430 (kaikkiaan 9,297)
  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

  • A.Jalkanen

    AKT haluaa säilyttää reaaliansiot ja Kotiaho kääntää uhanalaiskehityksen suunnan. Tomperin havainto että lahopuu ei ole pysyvää vaan hajoaa pois on aivan mainio. Lahopuuta pitäisi siis tuottaa koko ajan lisää.

    Visakallo

    Onko siitä olemassa mitään arviota, milloin viimeksi Suomen metsissä on ollut yhtä paljon lahopuuta kuin nyt?

    Nostokoukku

    Suomessa on noin 20 000 metsälajia ja yhtä monta tapaa sopeutua elämään metsässä. Lajeista neljännes, 5000 lajia on sopeutunut käyttämään kuollutta puuainesta. Jotta soppa ei menisi liian yksinkertaiseksi, lahoavat punaisesta tulisi olla oikeassa ympäristössä, kosteudeltaan, pienilmastoltaan tai varjostukseltaan. Luonnonmetsissä lahopuuta on 60-120 kuutiota hehtaarilla. Sillä määrällä tulevat toimeen kaikki lahopuuta hyödyntävät lajit. Puunkasvatusalueilla tähän ei tietenkään päästä, muut asiat ajavat edelle lajien ja monimuotoisuuden säilymisestä. Minun tietämykseni ei riittävään lahopuumäärään riitä, joudun tukeutumaan asiaa tutkineiden viisaampien arvioon. Luultavasti tuo Kotiahon esittämä 30 mottia hehtaarilla on oikeampi kuin 5 mottia. Uskoisin, että ratkaisevaa on vielä sekin minkälaisessa ympäristössä lahonneet, kaiken asteiset lahopuut, ovat. Mutta sen ymmärtämiseen ei paljon viisautta tarvita, että muutama kolmemetrinen tekopökkelö ei kuivan kankaan harvennusmännikössä mitään pyhitä. Etenkin kun kankaalta ei muuten löydy eriasteista lahopuuta.

    A.Jalkanen

    Niihin kuivan kankaankin pökkelöihin voi joku onnekas töyhtötiainen pesiä.

    Nostokoukku

    En usko, että harva ennakkoraivattu männikkö töyhtötiaista pesimäpaikkana kiinnostaa. Mutta jos siihen kiinnittäisi suhteellisen avaralla lentoaukolla pöntön, niin leppälintu saattaisi innostua.

    A.Jalkanen

    ”Töyhtötiaisen ravintona ovat siemenet, katajanmarjat, hyönteiset ja hämähäkit sekä tali ja muut lintulautojen tarjoomukset, kuten leivänmurut ja kauraryynit. Töyhtötiainen hankkii ravintonsa puiden alaoksilta tai maasta. Talven varalle se piilottaa kätköjä kaarnan rakoihin ja jäkälän alle.” (Wikipedia)

    Eli kerroksellinen peitteinen metsä (kuten kuukkelilla) voisi olla hyvä. Riistatiheiköt, säästöpuuryhmät ja muut peitteiset kohteet etenkin kivikkoisilla ja kuivilla kankailla, jotka sisältävät runsaasti katajaa, lehtilahopuuta, naavaa ja jäkälää. Ei välttämättä laaja vanha metsä, vaan vanhat havupuut ja lahoavat lehtipökkelöt.

    Jos opimme katsomaan maisemaa tiaisen silmin, voi olla että niitä laajoja vanhojen metsien suojelualueita tarvittaisiin vähemmän.

    Kurki

    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/9dd2522d-3c1c-4066-a390-6412488a1d22

    Heinonen ihmettelee, miten metsälajit ovat selviytyneet vuosikymmenien ajan, vaikka pulaa on matkan varrella ollut niin lehti- ja lahopuusta kuin kookkaistakin puista.
    ”Miksei uhanalaisuustilanne kehity, kun resurssit ovat parantuneet huomattavasti?”, Heinonen kysyy.

    Luontokadon nykyiset syyt ja keinot tilanteen korjaamiseksi kaipaavat Heinosen mielestä päivittämistä

    No nyt alkaa tulla tietoa, kun Punaista kirjaa on luettu.

    Kangasmetsien luontotyypeistä valtaosa luetaan uhanalaisiksi, vaikka niiden lajistosta arvioidaan uhanalaiseksi alle kymmenes. Punaisen kirjan mukaan kangasmetsiä uhkaavat lahopuun ja vanhojen puiden väheneminen sekä puulajisuhteiden muutokset metsienhoidon myötä.

    Kaikki metsätyypit ovat uhanalaisia ja syy lahopuun vähyys.

    Että sillä lailla.

    Lahopuuta Suomen metsissä on ollut riittävästi 95%:lle lahopuuriippuvaisista lajeista aina eli 95% 5000 lajista on elinvoimaisia tai silmällä pidettäviä.

    Ja sitten Punahärö (CR) lahopuulaji (haapa) ja on ollut erittäin uhanalainen iät ja ajat.

    https://laji.fi/taxon/MX.193232/occurrence

    Luokkaan johtaneet kriteerit: Suppea levinneisyysalue ja taantuminen, tai esiintymisen voimakas pirstoutuminen, tai erittäin suuret kannanvaihtelut

    Kun katsoo levinneisyyttä Euroopassa, niin voi sanoa, että laji on eteläinen ja Suomessa elää elinympäristönsä äärilaidalla. On myös pienen populaation laji Suomessa kuten kaikkilla Euroopassa.  Tämä tai erittäin suuret kannavaihtelut on tyypillinen pienen populaation suurin uhkatekijä. Voi kadotakin ja sitten jostain syystä runsastuttuaan taas löydetään. Eihän tällaisia lajeja voi suojella mitenkään.

    Havainnot Suomessa ovat olleet lisääntymään päin viime vuosina sitten vuodestä 1970.

     

     

    A.Jalkanen

    Kts. Kurki tästä myös kommenttipuheenvuorot. Juha Siitosen esityksessä on komea kuva punahäröstä. Tunnistaa sitten, jos sattuu törmäämään maastossa.

    Heinosen esityksessä on hyvät kuvat uhanalaisten lajien määristä ensisijaisen elinympäristön pinta-alayksikköä kohden. Lehdot ym. metsäiset tiedetään, mutta uutena asiana korostuvat rannat.

    Heinonen päättää nasevasti: ”Metsäammattilaisen on mahdotonta hahmottaa mitään kehityskulkua, joka johtaisi metsäluontotyyppien romahtamiseen (collapse) tai niiden lajiston häviämiseen.”

    https://www.mmsaatio.fi/rahoituksen-tuloksia/punaisen-kirjan-analyysi-kertoo-metsalajeilla-suurin-elinvoima-suomen-elinymparistojen-lajeista.html?

    Rane

    Kotiahon esittämä 30 mottia lahopuuta hehtaarille on löysää pas…

    Esimerkiksi tältä Luonnonperintösäätiön 10ha monismuotoisuuden suojellulta ihmemaalta ei varmasti löydy 300 mottia lahopuuta.Jos näitä tuulenkaatoja löytyy 100m3 niin hyvä on.Muu on sankkaa puupeltoa.Mutta ei haittaa monimuotoisuuden ylistystä…

    Paatsamakorpi – Luonnonperintösäätiö (luonnonperintosaatio.fi)

    A.Jalkanen

    Millainen on Rane Paatsamakorven historia? Karttakuvaa katsoen näyttäisi yksi oja olevan läpi ja reunoilla myös ojia. Ilmakuvassa näkyy ajouria eli ehkä harvennettu. Se selittäisi lahopuun vähäisen määrän.

Esillä 10 vastausta, 5,421 - 5,430 (kaikkiaan 9,297)