› Keskustelut › Metsänhoito › Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 5,401 - 5,410 (kaikkiaan 9,297)
1 2 3 … 540 541 542 … 928 929 930

  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Sent on: 16.1.2020, 22:35

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

    Tekijä
    risuparta
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Tomperi 14.2.2023, 15:33

    Mikä on Teidän oma arvionne  arvoisa A.Jalkanen?

    Kurki 14.2.2023, 15:59

    Tomperi se vaan kyselee.

    Minusta tuossa ”Suomen Punaista kirjaa tutkineen Petri Heinosen” kirjoituksessa on kaikki kohdallaan.

    Minä olen tätä sanomaa jo levitellyt ympäriinsä parin vuoden ajan.

    ”Kuitenkin uhanalaisongelma on paljon suurempi kallioilla, tunturipaljakoilla ja maatalouden perinneympäristöissä. Metsissä se on suurin lehdoissa ja harjuilla, missä elää puolet metsien uhanalaisista lajeista, vaikka niiden pinta-ala metsistä on vain viitisen prosenttia”, Heinonen sanoo.

    Juuri näin. Mitään suurten pinta-alojen metsien suojelua ei enää tarvita.

    Suomen uhanalaisista 2667 lajista 2330 lajia on jo Suomen luonnon hellässä huomassa hyvin pienellä alalla metsien pinta-alasta hakkuiden ulkopuolella ja loput pienen popun lajeja ja erilaisen ilmaston lajeja, joita on mahdoton millään lisäsuojella saada runsastumaan.

    Voisi kysyä, onko Punaisen kirjan 2019 laatijat ihan ymmärtäneet, että se saattaa ollakin luonnonsuojelun kannalta provokaatio. Sieltä löytyy kaikki tieto murskaamaan Hesarin ja Ylen ylläpitämän vihreän aatteen väittämät kuten tämänkin ketjun otsikon ”Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään.”

     

    reservuaari-indeksi 14.2.2023, 16:11

    Tästä asiasta voimme olla samaa mieltä, noin niiku yleisellä tasolla sarja kyselijät on joskus vähän rasittavia.

    On Suome-:ssa kuitenkin jonkin kokoinen asiaan perehtyneiden joukkio, jonka mielestä metsien lisä suojelulle on tarv.:tta.

    ♥ Kerttu

     

    Timppa 14.2.2023, 16:33

    Nämä ”asiaan perehtyneet” näyttävät olevan tätä mieltä:

    Metsäteollisuuden voitontavoittelu ei riitä uskottavaksi ilmastoteoksi
    Metsäteollisuudelle huomion kiinnittäminen pelkästään korvaushyötyihin olisi lottovoitto, mutta koko kansantalouden kannalta kyseessä on kuitenkin miltei silmänkääntötemppu.

    Kaiken kantavana ajatuksena näyttää olevan haitan tuottaminen metsäteollisuudelle, mistä asenteesta tämä Hesarin otsikko kertoo.   Ei ole vakavasti otettavan tiedemiehen tekstiä vaan poliitikon.  Kuitenkin allekirjoittajina ovat:

    Olli Tahvonen

    metsäekonomian ja -politiikan professori

    Samuli Korhonen

    tohtoritutkija

    Helsingin yliopisto

    reservuaari-indeksi 14.2.2023, 16:37

    Kateellisia ovat.

    ♥ Kerttu

    Tomperi 14.2.2023, 17:57

    Niin kysyin koska tulkinta punaisesta kirjasta on puutteellinen joka löytyy annetusta linkistä.  Suojelusta ei voida edetä yksittäisen lajin tai puun ehdoin. Ratkaisevampaa on kuinka nämä ravintoketjut toimivat.

    Toinen asia jota kirjoittaja ihmetteli on se että ei ottaut esimerkiksi lajin yksilön keskimääräistä ikää huomioon.  Iso puu on hyvin vähämerkityksellinen aukon keskellä mutta paljon merkittävämpi ns metsässä.  Ei lajit säily noilla ehdotuksilla.  Joissakin kohdin mutkat vedetään ns suoraksi. A.Jalkanen mielestäni vaikka on korkeasti koulutettu …. ihan niin kuin ei haluaisi ymmärtää.

    Luulin että Linkki menee piunaisen kirjan sivuille.

    Pittää vähentää kysymistä ja supistaa kommentointia

    Rane 14.2.2023, 18:28

    ”Kaiken kantavana ajatuksena näyttää olevan haitan tuottaminen metsäteollisuudelle,”

    Uutisissa(Yen) oli näiden talousviisaiden käsityksiä talouden ja monismuotoisuuden vuorovaikutuksesta.Sattumalta monimuotoisuuden vähenemisen kuvituksena oli harvesteri työmaallaan.

    Visakallo 14.2.2023, 18:58

    Ilmastonmuutos on jo sen verran loppuun kaluttu aihe, että piti kehittää uudeksi teemaksi luontokato. Mitä veikkaatte seuraavaksi maailmanloppuehdokkaaksi?

    A.Jalkanen 14.2.2023, 19:13

    Tomperi, haluaisin kyllä ymmärtää, mutta myönnän että en ymmärrä. Metsä- ja luontoväen välillä on tässä jonkinlainen ymmärtämättömyyden juopa, joka on vaikea ylittää.

    Uhanalaisuuden käsitteessä hämmentää muun muassa se että meidän ekosysteemimme on nuori, vasta jääkauden jälkeen syntynyt. Siispä ravintoketjumme ovat väkisinkin paljon yksinkertaisempia rakenteeltaan kuin jossain miljoonia vuosia vanhassa sademetsässä. Mikä on tämän seikan merkitys käytännön toimien kannalta?

    Täydennän (yön yli nukuttuani) edellistä ajatusta: yksinkertaiset ekosysteemit ovat haavoittuvampia kuin monimutkaiset ekosysteemit, joissa kussakin ekolokerossa on monta lajia. Esimerkkejä löytyy luonnostamme: hallamittarin tuhoamista tunturikoivikoissa ei ole vielä vuosikymmenten jälkeenkään tapahtunut uudistumista. Tosin osasyyllinen tähän lienee poron laidunnus.

    Emme tiedä kuinka paljon lajeja tai yksilöitä on riittävä määrä kunkin ekosysteemin toiminnalle. Sanotaan että yleiset lajit ovat yhtä tärkeitä kuin harvinaiset. Oletamme, että luonnon köyhtyminen on haitallista, mutta mitään havaittavaa romahdusta ei ole tapahtunut metsissämme  vielä juuri missään ekosysteemin toiminnoissa. Ei edes maataloudessa viljelykasvien pölyttäjissä.

    Ehkä tämä on näköharha, ja metsämme voisivatkin kasvaa ja voida vielä nykyistäkin paremmin, jos ne olisivat monimuotoisempia? Metsätuhoja kuten kaarnakuoriaisia olisi vähemmän kun metsissä olisi niiden vihollisia enemmän? Emme voi tietää sitä kun ei ole vertailukohtaa.

    Pitää lukea se Heinosen Metsämiesten Säätiölle tekemä selvitys, jos vaikka jotain uutta viisautta löytyisi. Vanhaakin viisautta on edelleen ottamatta käyttöön: kannattaisi tosiaan kohdistaa suojelun ja ennallistamisen resursseja niihin luontotyyppeihin joissa elää paljon uhanalaisia.

    Tomperi 14.2.2023, 20:08

    Jaaha ehkä se tuossa, A.J. , jotain kiteytyy.  En ole koskaan kuullut että jollekkin elinympäristölle olisi laskettu ikä.  ja tuossa ”Oletamme, että luonnon köyhtyminen on haitallista, mutta mitään havaittavaa romahdusta ei ole tapahtunut vielä juuri missään muissa toiminnoissa kuin ihmisten viljelykasvien pölyttäjissä. ”

    Ekosysteemejä ei ole tutkittu pitkää aikaa.  Tutkimuksellisesti hankala kumota väitettäsi. Onhan teollisuusaloja kadonnut pysyvästi. Ihmisen aiheuttaman lajikadon vuoksi. Traanin tuotanto peruuttamattomasti.

    1800 luvulla hävitettiin sukupuuton partaalle isoja nisäkkäitä joiden myötä meni kulttuureja elämäntapoja pysyvästi. Näkyvin oli biisonien silmitön teurastus.  Maailman suurimman lintupopulaation tuho 1800 luvulla.  Suomessa meetsäpeura majava hirvi saukko jne. isoin ponnistuksin eivät peruuttomattomasti.  Entäpä 1930 luvun amerikan pölypilvet, aikoinaan villihärkä… mitä tapahtui Rooman valtakunnassa, paljon on ihmisten toimesta hävitettty eläinlajeja ja sen myötä ihmisen elinoloja heikennetty ja nyt vauhti vain kiihtyy. Kasveissa sama juttu välimeren alueen seetri metsät, suomen ns jalot lehtipuut lähes olemattomiin…. sambi araljärvi lohet….ja itämeren suolapitoisuus laskee ettei kohta silakatkaan kasva… turska menetetty

    Vodaanhan ne tukitoimet kuoleville lajeille pelastusstoimet keskittää, sukusiittoon kuolevat pienalaset populaatiot …valaatsaattavat elää 300 vuotta, autioituivatko valtamerien ulapat valaitten häviyyksen myötä…

    yllätys oli minulle pyyn ahdinko

    ”Oletamme, että luonnon köyhtyminen on haitallista, mutta mitään havaittavaa romahdusta ei ole tapahtunut vielä juuri missään muissa toiminnoissa kuin ihmisten viljelykasvien pölyttäjissä.”  Tuo oli uutta minulle. Etteikö luonnollisten kasvien pölyttäjissä ole tapahtunut heikkenemistä.

    Suomi eeuun ”johtava!”  maa erikoisluvan saaneista ja erikoisluvan vaativien hyönteisille vaarallisimpien torjunta-aineiden käyttäjistä.

    ”Emme voi tietää sitä kun ei ole vertailukohtaa.”  Mistähän johtuu?

    jne….

     

Esillä 10 vastausta, 5,401 - 5,410 (kaikkiaan 9,297)
1 2 3 … 540 541 542 … 928 929 930