Keskustelut Metsänhoito Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 5,391 - 5,400 (kaikkiaan 9,297)
  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

  • Timppa

    Epäilemättä joskus auttaa muokkaus tukkimiehentäiden torjunnassa.  Kuten kirjoitin, meillä ei auta. Meillä yhdellä tilalla ei auta.  Pitää olla olla kesä hakkuun ja istutuksen välillä. Kerran oli kuvio, jonka arvelin heinittyvän.  Istutettiin siksi heti seuraavana keväänä.  Tulos, että 70 % kuusentaimista kuoli hyönteisen syöntiin.  Ei auttanut vaikka millainen mätäs oli.   Uusintaistutettiin .

    Heinettymisen suhteen olin oikeassa.   Ei ollut kastikkaan vaan matalampaa ja iso osa istutustaimista piti pelastaa heinän alta pystyyn.  Heinettymisen oletan johtuneen siitä, että metsä oli hyvin harvaa, joten heinät olivat valmiina ”starttikuopissa”.

    Tuo kuvio varhaisperattiin viime vuonna ja siinä on nyt hyvä taimikko.

    Muutama tapaus on toisella tilalla, että tukkimiehentäit ovat mätästyksistä huolimatta syöneet kuusentaimia.  Vahingot ovat kuitenkin olleet rajoitettuja,, joten istutusajankohtaa ei ole tarvinnut muuttaa.

    leku

    Oliko millainen mätäs? Onko mittauksia kivennäismaa-aineksesta? Tai arvioita.

    Mättäitä monenlaisia, osalla ei merkitystä hyönteistuhoihin, tietynlaisilla on. Tukkimiehentäi on mielenkiintoinen ötökkä; se kävelee karikkeessa/sammaleessa pitkälle, mutta kivennäismaalla vaim 30cm, ylämäkeen 25cm, jonka jälkeen se kuvittelee tulevansa saharaan ja lentää muualle….

    Siitä saadaan tarkka senttimäärä oikeanlaiselle mättäälle joka estää tukkimiehentäi tuhot 95rosenttisesti..

    Kuten jo aiemmin sanoin bräcke ja halpis firmojen mättäät ei täytä kyseistä mättään kriteeriä… Vähän laimentaa tuhoja muttei käytännössä estä, kuin oikeanlainen mätäs.

    Mullakin kolmenlaisia mätästimiä käytössä, tilaajan vaatimuksien mukaan, osalla tehdään minimi, toisilla takuutyötä.

     

    Puuki

    Luontokato eli monimuotoisuuden väheneminen pitäisi voida hinnoitella vak.yhtiön miehen mielestä kuten hiilitase.     Mutta miten hinnoitella kun on epäselvä koko käsite.  Suurin vaikutus on pölyttäjien kadolla.  Kuivien kankaiden väheneminen ei ole luontokatoa.

    Kurki

    Taimet ovat käsitelty tukkimiehentäitä vastaan, mutta suoja kestää vain yhden vuoden. Tässä muutama vuosi sitten täälläpäin oli tukkimiehentäin massaesiintyminen. Minulta syötiin toisen kesän männyntaimia (ei kuusentaimia) vähän joka aukolla ja myös vanhemmilla aukoilla 3–4 vuotisia taimia. Näitä toisen kesän taimia kuoli paljon, mutta vanhempia ei juurikaan.

    Sen jälkeen ei ole ollut havaintoja eikä ollut aiemmiltakaan vuosilta sitä ennen.

     

    Visakallo

    Luontokadosta syyttely menee metsänomistajien osalta ohi maalin. Tämän päivän metsänhoidossa tehdään koko ajan tilannetta parantavia ratkaisuja, suojelualueita tulee koko ajan lisää, joutoalueita metsitetään ja luonto ottaa entisiä ihmisen raivaamia asuinalueita takaisin. Luontokatoa syntyy aivan muiden tahojen kuin metsänomistajien toimesta. Urbaani elämänmeno, rakentaminen, tiet, radat, sähkölinjat, tuuli- ja aurinkopuistot, golfkentät, ym. harrastepaikat, jne. Poliitikot ja heidän kädestään syövät tutkijat, dosentit, ja ns. asiantuntijat sivuuttavat sujuvasti nämä todelliset luontokadon aiheuttajat ja pysyvät näin turvallisella mukavuusalueella. On paljon turvallisempaa syyttää tuntematonta metsänomistajaa jossain kaukana, kuin syyttää naapuriaan.

    Tomperi

    Yle uutisoi: ” Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra haluaa herätellä suomalaiset puhumaan eduskuntavaalien alla luonnon monimuotoisuudesta.
    ”Tänään julkaistun luontomuistion näkökulmana on talous. Tai vielä tarkemmin, talouden ja luonnon kytkös. ”Talouden arvoketjut alkavat luonnosta, eikä talous pyöri ilman luontoa, todetaan jo teoksen johdannossa.”

    ”Kirjoittajiksi on kutsuttu joukko talouden ammattilaisia, kuten valtiovarainministeriön kansantalousosaston osastopäällikkö Mikko Spolander, Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn, eläkevakuuttaja Ilmarisen toimitusjohtaja Jouko Pölönen sekä ExxonMobilin hallituksessa istuva Kaisa Hietala.”

    Eikä mukana yhtäkään metsäalan asiantuntijaa?  Miksei?

    Nostokoukku

    Perustuotannon alimmalla portaalla seisovia tai sen alan asiantuntijoita harvoin kutsutaan näihin pamfletteihin mukaan.

    Gla

    Ymmärrän, että luonto on tärkeä asia myös tuotannon kannalta, vaikkei luontoa tuotannon takia tarvitsekaan säilyttää. Tärkeämpiäkin syitä on. Sitä en ymmärrä, että meillä pidetään asiasta niin suurta meteliä, kun Keski-Euroopassa on luonto tuhottu jo pari sataa vuotta sitten, eikä romahdusta ole tullut. Ei, vaikka ympäristöä kuormittaa lähes 10-kertainen väestöntiheys täkäläiseen verrattuna. Tuloksena on se, ettei edes vesijohtovettä voi juoda. Siihen verrattuna täkäläinen metsäkeskustelu on varsin omituista.

     

    Tomperi

    Noinkohan on, Gla?

     

    A.Jalkanen
Esillä 10 vastausta, 5,391 - 5,400 (kaikkiaan 9,297)