› Keskustelut › Metsänhoito › Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 5,331 - 5,340 (kaikkiaan 9,298)
1 2 3 … 533 534 535 … 928 929 930

  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Sent on: 16.1.2020, 22:35

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

    Tekijä
    risuparta
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Tomperi 9.2.2023, 09:34

    Kaikilla viljelykasveilta maatalouden puolella on käynyt niin että kun niitä on  jalostettu ihmisen tarpeisiin niitten vastuskykyky esimerkiksi joitakin tauteja hyönteisiä vastaan on heikentenyt tai kokonaan hävinnyt.  Nyt mäntyihin on valittu kasvamaan jalostukseen vähäoksaisia heikko oksaisia puita, valikoituu silloin kasvamaan mäntyjä joilla on myös heikko juuristo?  Tai sitten peruna esimerkiksi, primiotiiviset perunalajikkkeet kestävät paljon paremmin koloradokuoriaista kuin jalostetut suomaessa viljelevät lajikket.

    Lajikato on paljon nopeampi harmi ja riesa kuin puidenjalostus lyhyellä tähtäinellä miikäli uskomme tutkijoita mutta mihin muuhun kannattaisi uskoa tai luottaa?

    Hesarissa on juttu ravintoketjujen muutoksista yksittäisen lajin häviämisen myötä

     

    Gla 9.2.2023, 09:42

    Jos kasvatat huonolla perimällä olevia mäntyjä hyvää laatua tavoitellessasi tiheässä, juuristo ainakin jää heikoksi.

    En edelleenkään kiistä, etteikö jalostuksen mukana voisi tulla huonojakin ominaisuuksia. Mikään itsestäänselvyys se ei kuitenkaan ole.

    Puuki 9.2.2023, 09:48

    Paikallisen alkuperän männyt voi selvitä parhaiten vaihtelevissa luonnon olosuhteissa. Luont. uudistamisessa on  etunsa, jos valitaan parhaat puut siemenpuiksi.  Pohjoisessa männyn siemenpuuviljelmiltä suositellaan alkuperäsiirtoa pohjoisesta etelään, ei toisin päin kuten kuusella.

    A.Jalkanen 9.2.2023, 10:19

    Hyviä näkökohtia edellä. Edelleen muistuttaisin että metsäpuilla ei saada koskaan aikaan yhtä suurta vahinkoa kuin viljelykasveille ehkä on saatu. Jos tehdään vahinko, se vaikuttaa vain sen puusukupolven ajan ja liudentuu sitten villin siitepölyn vaikutuksesta. Riskejä voidaan pienentää myös pyrkimällä sekametsiin ja hyvällä metsänhoidolla.

    Nostokoukku 9.2.2023, 10:20

    En edelleenkään väitä, että jalostuksella olisi vaarana vain huonoja ominaisuuksia. Mutta mikään itseselvyys ainoastaan hyvien ominaisuuksien korostuminen ei ole.

    Nimetön 11.2.2023, 20:19

    Saanatunturin alahelman kuusi-istutuksista (ei metsäkuusia) kyseli minulta eräs herrasmies Kilpishallin pihalla joskus 90-luvulla. En tiedä, olen viaton. Koskee myös Jerikon muuria. Hän epäili rauhan miehiä? Kysyvään ilmeeseeni vastasi, että jousipyssyillä taisteltaisiin? Sanoin kuulostavan hyvältä,  mutta eiköhän kyseessä ole joku Metlan tieteellinen tutkimus? Mäntyryppäitä Kelottijärven tasalle. Yksittäisiä mäntyjä jonnekin Keinuvuopion tasalle VT21:n suunnassa. Yksittäiset männyt erään saamenmuorin mukaan peruja heidän käpyporoistaan.  Jutasivat aikoinaan aina keväisin outamaista Palojoensuun tasalta pohjoiseen. Tuskin Kilpisjärvelle kukaan sahaa on suunnitellut, vaikka kivenheiton päässä onkin sula Norjanmeri. ?

    Muuten olen sitä mieltä, että luonto on niin hieno systeemi, että sitä ei pidä kaikenmaailman kärryseppien mennä kopeloimaan.

    Nimetön 12.2.2023, 06:21

    Joku loi käsitteen ”puunkasvatusalue”. Luulen, että on tulevaisuutta? Metsä.  Näen vielä.  Lapseni ehkä peruutuspeilistä?

    Rane 12.2.2023, 06:46

    ”Näen vielä.  Lapseni ehkä peruutuspeilistä?”

    Silloin älä peruuta.

    Visakallo 12.2.2023, 07:34

    Jalostus ja geenimuuntelu on haluttu nähdä jonkinlaisena mörkönä, mutta kyllähän ne ihmiskuntaa palvelevat todella paljon. Ilmaston muuttuessa jalostuksen ja geenimuuntelun tarve kasvaa entisestään niin ruoka- kuin metsäpuolellakin.

    Tolopainen 12.2.2023, 07:46

    Kyllä tuon sokea Reettakin näkee, että väkimäärä pitää pienetä nykyisestä neljännekseen, jos ihmiskunta aikoo jatkaa olemassaoloa. Emme ole mitään erityisesti tänne luotuja yliolentoja, jolla olisi muita nisäkäslajeja suurempia etuoikeuksia luonnonvarojen käyttöön ja saastuttamiseen.

    Kovasti on tarvetta tuoda Suomeen työvoimaa, sehän on väärää politiikkaa, toimintoja pitää supistaa vastaamaan työvoiman tarjontaa. Viekööt teollisuus pajansa maihin, joissa on työvoimaa satoja miljoonia työttöminä.

     

Esillä 10 vastausta, 5,331 - 5,340 (kaikkiaan 9,298)
1 2 3 … 533 534 535 … 928 929 930